Ruotsin demarit osoittavat itsekritiikkiä: Maahanmuuttopolitiikkamme epäonnistui – mutta se on ruotsidemokraattien vika

Sosialidemokraatit ovat laatineet raportin, jossa myönnetään, että demarien maahanmuuttopolitiikka on ollut epäonnistunutta jo vuosikymmenien ajan. Tuloksena on ollut rinnakkaisyhteiskuntia, rikollisuutta ja radikalisoitumista. Kaikki tämä vain siksi, että sosialidemokraateille on tärkeintä olla eri mieltä kuin ruotsidemokraatit.

Ruotsin demarit ovat laatineet puolueen sisäisen raportin, jossa myönnetään, että sosialidemokraattien harjoittama maahanmuuttopolitiikka on ollut epäonnistunutta jo vuosikymmenien ajan, kertoo sosialidemokraattinen Aftonbladet-lehti.

Raportissa myönnetään, että vääränlainen maahanmuutto- ja integraatiopolitiikka on aiheuttanut merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, kuten rikollisuutta, rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä, uskonnollista radikalisoitumista ja ruotsin kielen aseman heikentymistä.

Leimaamisen ja leimautumisen pelko

Raportin kirjoittaja Lawen Redar korostaa itsekritiikin merkitystä ja puolueen vastuuta. Hän pitää epäonnistuneiden maahanmuuttopoliittisten päätösten syynä muun muassa sitä, että demarit eivät ole halunneet ”leimata ihmisryhmiä”. Tärkein syy on kuitenkin se, että sosialidemokraatit ovat pelänneet, että he itse leimautuvat ruotsidemokraateiksi.

– Minun mielestäni meillä on syytä kovaan itsekritiikkiin, Lawen Redar sanoo. Minä olen kriittinen sekä itseäni että puoluettani kohtaan.

”Väestönmuutos on ollut suurin muutos”

Lawen Redar on 34-vuotias kurdinainen, joka on syntynyt Ruotsissa. Hän on koulutukseltaan juristi ja nousi kansanedustajaksi vuonna 2015. Hän on sosialidemokraattisen puolueen kulttuuripoliittisen työryhmän puheenjohtaja.

– Suurin muutos Ruotsin yhteiskunnassa 2000-luvulla on ollut maahanmuutosta johtunut väestönmuutos. Ruotsi on muuttunut yhdestä kaikkein homogeenisimmistä länsimaista yhdeksi monimuotoisimmista, Redar sanoo.

Maahanmuutto Ruotsiin on tällä vuosituhannella tullut enimmäkseen Euroopan ulkopuolisista valtioista, joista monet ovat sotien runtelemia maita. Redarin mukaan sosialidemokraatit eivät ole ottaneet tähän liittyviä ongelmia tosissaan, koska he ovat pelänneet leimaavansa ihmisryhmiä.

Ruotsin kielen asema heikentynyt

Yksi raportissa esille tuoduista ongelmista on se, että ruotsin kielen asema on heikentynyt. Nyky-Ruotsissa puhutaan noin 150 eri äidinkieltä. Rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä kuvaa se, että jotkut Ruotsissa pitkäänkin asuneet maahanmuuttajat eivät osaa maan kieltä lähes lainkaan, koska he eivät kohtaa arjessaan ruotsinkielisiä ihmisiä.

– Olen tavannut naisia, jotka ovat olleet Ruotsissa jo 16 vuotta, mutta eivät osaa puhua ruotsia, Lawen Redar sanoo Aftonbladetille.

Virheitä ruotsidemokraattien pelossa

Lawen Redar ei silti suostu myöntämään, että ruotsidemokraatit olisivat olleet oikeassa koko ajan. Hänen mielestään ruotsidemokraatit eivät ole halunneet löytää ratkaisuja, vaan ainoastaan vastustaa kaikkea maahanmuuttoa määristä riippumatta ja uhmata kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia.

Redarin mielestä ruotsidemokraatit ovat tehneet vakavasti otettavan keskustelun maahanmuuttopolitiikasta mahdottomaksi. Kun ruotsidemokraatit pääsivät eduskuntaan vuonna 2010, kaikki muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä. ”Äärikansallismieliselle” puolueelle ei haluttu antaa mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan.

Tämä vaikutti myös siihen, että demarit joutuivat tekemään huonoja poliittisia päätöksiä ihan vain erottautuakseen ruotsidemokraateista. Siitä huolimatta demarit eivät jatkossakaan aio tehdä hallitusyhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, koska ruotsidemokraatit ”eivät hyväksy kansainvälisiä sopimuksia”, Redar sanoo.

Åkesson: ”Puretaan moskeijat”

Redar paheksuu erityisesti ruotsidemokraattien puheenjohtajan viime viikonloppuna pitämää puhetta, jossa Jimmie Åkesson vaati, että uusien moskeijoiden rakentaminen on lopettava. Lisäksi Åkesson vaati sulkemaan ja jopa purkamaan sellaiset radikalisoituneet moskeijat, jotka edistävät islamisaatiota. Åkesson totesi myös, että ”sosialidemokraatit ovat aktiivinen osa islamistista liikettä Ruotsissa”.

Lawen Redarin mielestä Åkesson pyrkii ”pyyhkimään pois rajan islamistien ja Ruotsin muslimien välillä”. Åkesson ”ruokkii niitä tahoja maailmalla, jotka haluavat maalata kuvan Ruotsista islamofobisena maana”. Ruotsin media on löytänyt Åkessonin puhetta kritisoimaan myös imaamin, uskontotutkijan ja arkkipiispan.