Simula huolissaan ympärivuotisten haaskojen määrästä ja valvonnan vähyydestä: ”Suurpetojen ruokintahaaskat uhka luonnolle ja metsästykselle”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula on huolissaan ympärivuotisten ruokintahaaskojen suuresta määrästä ja niiden valvonnan vähyydestä. Haaskat aiheuttavat monenlaista haittaa ympäristölle, suurpedoille ja metsästykselle.

Suomeen on syntynyt verrattain uusi elinkeino, jossa asiakkaille tarjotaan eläinten luontokuvaus- tai katselupalveluita haaskan avulla. Haaskoilla houkutellaan yleisimmin suurpetoja, kuten karhuja ja susia. Osa haaskoista on ympärivuotisessa käytössä, osa vain tietyn ajan vuodesta, jolloin kuvaus- ja katselupalveluita tarjotaan.

– Ympärivuotisessa käytössä olevat haaskat aiheuttavat monenlaisia ongelmia ympäristölle ja niillä ruokaileville suurpedoille. Eläimet tottuvat sekä ihmisen hajuun että ruokailemaan säännöllisesti haaskalla, jolloin ne eivät käyttäydy luonnossa lajityypillisesti, toteaa haaskakeskustelua tiiviisti seurannut perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula.

– Jos haaskalle ei jostain syystä viedäkään enää ruokaa, on haaskaruokinta voinut muuttaa luontaista ihmisarkuutta, jolloin eläin hakeutuu helposti pihapiireihin ihmisen hajun perässä hakemaan ruokaa.

Vaikuttaa myös susimäärän kasvuun

Lukuisat haaskapaikat aiheuttavat niin ikään ongelmia metsästykselle erityisesti karhunmetsästyksen osalta. Metsästyslain mukaan haaskalta tai haaskan välittömässä läheisyydessä ei eläintä saa kaataa. Esimerkiksi Kainuussa haaskoja on runsaasti; pelkästään Suomussalmella rekisteröityjä haaskaruokintapaikkoja vuonna 2020 oli 33 kappaletta ja Kuhmossa peräti 49 kappaletta.

– Kuhmossa haaskojen valtava määrä aiheuttaa erityisen paljon haasteita esimerkiksi karhunmetsästykselle ja on vaikuttanut susimäärän kasvuun. Susimäärän kasvu puolestaan vaikeuttaa olennaisesti muuta metsästystä, sillä sudet ovat viime vuosina tappaneet runsaasti metsästyskoiria ja suuri petomäärä voi lopulta aiheuttaa myös riistakannan romahtamisen, Simula summaa.

Haaskaruokinnan valvontaa tehostettava

Vaikka haaskaruokintapaikkoja säätelevät useat lait ja asetukset, valvonta on vähäistä etenkin niillä haaskoilla, joita ei käytetä aktiivisesti osana yritystoimintaa. Haaskaruokintaa tulisikin valvoa paremmin viranomaistyönä. Simula on jättänyt kirjallisen kysymyksen haaskaruokinnan valvonnan tehostamisesta yhteisten pelisääntöjen löytämiseksi.

– Kirjallisessa kysymyksessäni esitän ympäristöviranomaiselle enemmän toimivaltuuksia puuttua haitalliseen haaskanpitoon. Ympäristöviranomaisella tulisi olla oikeus määrittää haaskan sijoittuminen ja rajoittaa toimintaa huomioiden alueen muu käyttötarkoitus.

– Lisäksi olisi huomioitava aiempaa paremmin, etteivät eläimet tulisi riippuvaisiksi ruokinnasta, eikä ruokinta saisi olla ympärivuotista. Viranomaisilla tulisi olla myös oikeus lakkauttaa haaskalupa, jos toiminta selkeästi muuttaa eläimen lajityypillistä käytöstä, Simula vetää yhteen keskeisimpiä kirjallisen kysymyksensä ehdotuksia.