Suomi tilasi sairaalakäyttöön suojamaskeja, joita ei voi käyttää sairaalassa – miksei Huoltovarmuuskeskus tilannut kolmostason suojia?

Huoltovarmuuskeskus tilasi lähes viidellä miljoonalla eurolla suojavarusteita Kiinasta, mutta niiden laatu ei riittänyt sairaalakäyttöön. Keskuksen eroamaan joutunut toimitusjohtaja Tomi Lounemaa oli kuitenkin aikaisemmin tiedotustilaisuudessa pitkin hampain myöntänyt, että tuotteet olivat sitä mitä tilattiin. Suomen Uutiset sai haltuunsa dokumentteja Huoltovarmuuskeskuksen skandaalitilauksesta.

Sunnuntai 29. maaliskuuta. Liikemies Onni Sarmaste lähettää Huoltovarmuuskeskukselle tarjouksen. Se sisältää kahdenlaisia tuotteita: KN95-suojia ja Surgical Mask -suojia:

Huoltovarmuuskeskuksen vastaus tulee nopeasti, vain noin viiden tunnin päästä, kello 16.45. Keskus hyväksyy tarjouksen:

Asiassa ei ensivilkaisulta näyttäisi olevan suurempaa ongelmaa. Suomi tarvitsee kipeästi suojavälineitä sairaaloihin, ja nythän niitä on tulossa miljoonittain.

Tämän tilausvahvistuksen hyväksyminen johtaa osaltaan noin kahden viikon päästä Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan eroon. Mistä oikein on kyse?

Jokin epäonnistuu, mutta mikä?

Suomen Kuvalehti skuuppasi 8.4.2020 suojavälineiden tilauksesta ja kertoi hankkeen takana häärineiden henkilöiden taustoista.

Huoltovarmuuskeskus selitti tilannetta: “Huoltovarmuuskeskus toimitti näytteet suojaimista testattavaksi VTT:lle. Testitulosten perusteella tässä suojainmateriaalin erässä ei ole sairaalakäyttöön tarkoitettujen eurooppalaisten standardien mukaisia suojaimia.”

Seuraavana päivänä keskus jatkoi: “Olimme luonnollisesti syvästi pettyneitä ja pahoillamme, että ensimmäinen toimitettu tavaraerä ei ollut tilauksen mukainen ja siitä, että emme ole noudattaneet taustojen tarkistamisessa sitä huolellisuutta, jota on meiltä perusteltua odottaa”.

9.4.2020 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa toimitusjohtaja Lounema puhui kuitenkin toisin. Videotilaisuuden kohdassa 18:40 toimittaja Jarno Liski kysyy: “Tuotteet eivät siis käy sairaalakäyttöön, tämä on ihan selvä juttu, mutta olivatko ne silti tilausvahvistuksen mukaisia?”

Lounema vastaa: “Tuotteet olivat sinänsä niitä, mitä oli tilattu, mutta niiden tekniset ominaisuudet osoittautuivat laboratoriotesteissä sellaiseksi, että ne eivät täyttäneet niitä korkeita vaatimuksia, mitä eurooppalaiset standardit asettavat sairaalakäytölle.”

Mitä siis tilatiin?

Tilausvahvistukseen kirjattiin 1,1 miljoonaa FFP2-hengityssuojainta sekä kaksi miljoonaa FFP1-kirurgista maskia.

FFP tarkoittaa suojuksen EN 149 -standardin mukaista kasvomaskin tehokkuusluokkaa. Ykkönen on huonoin, kolmonen paras. FFP1 yltää tyypillisesti suojauskertoimeen neljä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun FFP1-maskin läpi hengitetty ilma on neljä kertaa puhtaampaa kuin ilman maskia hengitetty – noin 80 prosenttia epäpuhtauksista suodattuu. Suojavaikutus on heikko, suunnilleen samaa tasoa kuin paksulla astiapyyhkeellä.

Tällaisia tilattiin Suomeen kaksi miljoonaa kappaletta.

Kakkostason FFP2-suojaimet ovat edellistä parempia. Niiden suodatuskyky on noin 94 prosenttia epäpuhtauksista. Tällaisia tilattiin Suomeen saatiin 1,1 miljoonaa.

Kolmostason FFP3 yltää 99 prosenttiin. Tällaisia ei Suomeen tilattu eikä saatu.

Palataan Tomi Louneman sanoihin. Hänhän sanoi, että tuotteet olivat sinänsä niitä, mitä oli tilattu, mutta niiden ominaisuudet eivät täyttäneet niitä korkeita vaatimuksia, mitä eurooppalaiset standardit asettavat sairaalakäytölle. Hän täydensi kuitenkin, että näitä suojia voidaan käyttää hoivayksiköissä ja kotiin vietävissä palveluissa.

Vastaavasti: Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n testeissä selvisi, että mitään nyt tilatuista suojista ei voida käyttää sairaaloissa. Lännen Medialle suojainasiaa kommentoinut sosiaali- ja terveysministeriön STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas totesi, että “Kiinasta tulleet hengityssuojaimet eivät ole VTT:n testien perusteella FFP3 tai edes FFP2-tasoa.“

Miksi odotettiin FFP3-tasoa, kun sellaisia ei edes tilattu?

Tiedotustilaisuudessa, jossa työministeri Tuula Haatainen (sdp.) ilmoitti toimitusjohtaja Tomi Lounemaan erosta, kysyi Iltalehden toimittaja: “Tilattiinko suojaimet nimenomaan sairaalakäyttöön?”

Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundström vastasi: “Kyllä. Nämä suojaimet on tässä vaiheessa tilattu ensisijaisesti sairaalakäyttöön.”

Jos näin todella on, on kysyttävä, miksi sairaalakäyttöön ylipäätään tilattiin heikoimman FFP1-tason suojia? Huoltovarmuuskeskuksen omien aikaisemmin tehtyjen varautumissuunnitelmien (1, 2) mukaan ilmateitse tapahtuvien tartuntojen ehkäisyyn tarvitaan nimenomaan kolmostasoa – siis FFP3:sta. Ellei näitä ole saatavilla, voidaan käyttää kakkostasoa – siis FFP2:a.

FFP1-tason suojukset eivät pysty puhdistamaan hengitysilmaa. Näitä meillä on nyt miljoonittain, sekä niin huonoja kakkostason maskeja, että ne ovat käytännössä ykköstasoa.

Miksei keskus tilannut kolmostason suojaimia? Eikö tilaushetkellä maaliskuun lopulla Suomessa vielä ymmärretty sitä, että koronavirus leviää ilmateitse?

Mitä seuraavaksi?

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt Huoltovarmuuskeskukselle hankintaesityksen, jolla tilataan suojia 30 miljoonalla eurolla – arvatenkin jälleen sairaalakäyttöön. Tulevina viikkoina nähdään, mitä rahtikoneet tuovat tullessaan.

Huoltovarmuuskeskus on leimannut suojainkauppiaiden tiedot salaisiksi. Toivottavasti suurelle yleisölle silti kerrotaan, minkälaisia suojia kauppiailta oikein on tilattu.