EU pyrkii esiintymään demokratian edistäjänä. Unionilla on hirmuinen hinku uudistua ja Euroopan komissio ottaa milloin minkäkin hankkeen tehtäväkseen. Ideologisen palon seurana on hyvin usein surkea toteutus. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoo tämän johtuvan kankeasta byrokratiasta. Toisaalta hän pitää hyvänä asiana, etteivät hankkeet useinkaan päädy maaliin asti.  Lue lisää >

Saksan CDU:n tuore puheenjohtaja Armin Laschet tuli valituksi puolue-eliitin voimin puolueen puheenjohtajaksi. Puolueen johtajana hän on etulyöntiasemassa nousta liittokansleriksi syksyn vaaleissa. Saksan liittokanslerius merkitsee painavasti myös EU:n suuntaan. Taustansa vuoksi se merkitsee suuria haasteita Saksalle ja koko EU:lle.  Lue lisää >

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi eilen Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä tyytyväisyydestään siihen, että Twitter on estänyt Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpilta sosiaalisen median palvelun käytön. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuitenkin katsoo tilannetta laajemmin ja näkee teknologiayritysten omavaltaisessa toiminnassa vaaroja.  Lue lisää >

Kauppa- ja investointisopimukset edellyttävät uhrauksia. EU:n ja Kiinan viime vuoden lopulla tehty investointisopimus voi vaarantaa muun muassa ilmastopoliittiset tavoitteet. Sopimuksesta hyötyy eritoten saksalainen autoteollisuus sillä oletuksella, että Kiinaan voi luottaa sopimuskumppanina.  Lue lisää >

Oikeusvaltiomekanismista on tiedossa EU:ssa suuri poliittinen kriisi. Puola ja Unkari eivät halua taipua oikeusvaltiomekanismiin. Mekanismilla voisi katkaista EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatetta rikkovia maita. Suomen hallitus taas vaatii ehdottomasti mekanismin käyttöä.  Lue lisää >

Useampi taho uumoilee Saksan EU-puheenjohtajamaana liruttavan lisää laimentavaa vettä jo varsin vesitettyyn oikeusvaltiomekanismiin. Syy on se, että ilman pohjoisten maiden lahjarahaa eteläisten eurooppalaisten maiden tuska yhteisvaluuttaa ja unionia vastaan voi kasvaa liian suureksi.  Lue lisää >

Puolan ja Unkarin vetot yhdistettyyn EU-budjettiin ja 750 miljardin euron elpymisvälineeseen ovat olleet esillä kansainvälisessä mediassa. Maat taklasivat rahoitusvälineet siitä syystä, että rahavirrat sidottiin oikeusvaltiomekanismiin. Lyhyesti kyse on siitä, että nämä maat katsovat EU:n puuttuvan heidän itsemääräämisoikeuteensa.  Lue lisää >

Bulgarialaiset ovat protestoineet kuukausien ajan hallinnon korruptiota ja oikeuslaitoksen puolueellisuutta vastaan. EU on pitkään katsonut Bulgarian hallinnon toimia läpi sormiensa, sillä Bulgarian pääministeri on Saksan liittokanslerin läheinen liittolainen.  Lue lisää >

Politico uutisoi Puolan liittyneen Unkarin vastustukseen EU:n rahanjakoperiaatteista. EU-maiden johtajat sopivat heinäkuun lopulla yhdessä sekä EU:n monivuotisen rahoituskehityksen että 750 miljardin euron elvytysrahaston. Puola uhkaa kaataa nyt koko paketin ja EU:n verotusoikeuden.  Lue lisää >

Turvapaikanhakijoiden leirin tuhopoltto Kreikassa on saanut Saksan poliittisesti täysin sekaisin. Kaikki puolueet vihreistä kristillisdemokraatteihin huutavat sen puolesta, että leirinsä polttaneet turvapaikanhakijat pitää tuoda Saksaan. Lesboksen saarella yhä olevat turvapaikanhakijat puolestaan kertovat vihaavansa koko Eurooppaa, mutta haluavat silti Saksaan.  Lue lisää >

EU:n huippukokous on viikonloppuna. Saksa ja Ranska yrittävät vimmatusti saada hyväksyttyä kokouksessa 750 miljardin euron elvytysrahaston. Saksan liittokansleri Angela Merkel käytti Euroopan parlamentissa tiukan puheenvuoron sopimuksen kiireellisen hyväksymisen puolesta ja vetosi jäsenmaiden solidarisuuteen.  Lue lisää >

Jotkut piirit voivat ”sopia” rikkovansa voimassa olevia lakeja. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen kertoi torstaina EU-jäsenmaiden sopineen EU:n velkaantumisesta ja velkarahan syytämisestä pääosin pitkin eurokriittistä Etelä-Eurooppaa. Von der Leyenin ilmoituksesta uutisoi Financial Times.  Lue lisää >

Suomen Pankin entinen osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä kommentoi tulikuumana käyvää keskustelua euroalueen yhteisvastuusta. Koskenkylä muistuttaa, etteivät jäsenmaat vastaa toistensa veloista. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jösenmaan taloudellisia vastuita. Niin ikään tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti viikonlopun kultarantakeskusteluissa voimakkaan kriittisen kannan yhteisvastuun kasvattamiseen.  Lue lisää >