Suomen Pankin entinen osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä kommentoi tulikuumana käyvää keskustelua euroalueen yhteisvastuusta. Koskenkylä muistuttaa, etteivät jäsenmaat vastaa toistensa veloista. EU:n perussopimus kieltää jäsenmaita ottamasta vastattavaksi toisen jösenmaan taloudellisia vastuita. Niin ikään tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti viikonlopun kultarantakeskusteluissa voimakkaan kriittisen kannan yhteisvastuun kasvattamiseen.  Lue lisää >

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdestaan keskustelua koronapandemian toipumisrahastosta. Johtajat sopivat 500 miljardin euron EU:n budjetin yhteydessä toimivasta rahastosta, josta varoja myönnetään lahjoituksina koronaepidemian pahimmin runtelemiin valtioihin ja alueisiin. – Me ehdotamme suoraan tulonsiirtoja. Se on suuri askel, Macron julisti.  Lue lisää >

Saksan Karlsruhessa sijaitseva maan perustuslakituomioistuimen tuomarit jakoivat kahdelle saksalaislehdelle haastattelun. He kertoivat, että heidän päätöksen tähtäin on Euroopan vahvistaminen. Eurooppa vahvistuu, kun se on paremmin yhteydessä lainvoiman kanssa. EU-tuomioistuin ja EKP ovat olleet ”rikkinäisen puhelimen” vastaanottajien päässä. Aiheesta uutisoi Politico.  Lue lisää >

Euroopan Unionin johtajien 23.4 pitämässä huippukokouksessa hyväksyttiin valtiovarainministereiden aiemmin suunnittelema lainoihin perustuva tukipaketti. Sen koko on noin 540 miljardia euroa, ja siihen sisältyy kolme erilaista tukimuotoa. Lisäksi hyväksyttiin ns. elvytysrahaston valmistelun aloittaminen. Rahastoa on kutsuttu myös jälleenrakennusrahastoksi. Mitä tehdyt päätökset tarkoittavat? Asiaa pohtii Suomen Uutisille VTT Heikki Koskenkylä Spiegelin uutisoinnin perusteella.  Lue lisää >

Vasemmisto ei ole koronakriisin keskelläkään unohtanut laittomasti maassa olevia, vaan vaatii heille rahallista tukea ja maassa olon laillistamista. Saksassa oleskelee arviolta 200 000 – 600 000 ”paperitonta” ulkomaalaista.  Lue lisää >

Lukuisat eurooppalaiset päättäjät vaativat yhä suurempia yhteisvastuullisia tukia koronaviruksen riehuessa. Rahaa tarvitaan niin talouskriisin pehmentämiseen kuin talouden jälleenrakentamiseenkin pandemian taituttua. Yhteisen eurooppalaisen velan sijaan puheet ovat kääntyneet suoriin avustuksiin.  Lue lisää >

Italia, Espanja, Ranska ja nyt myös Saksa ovat ottaneet rajuja eristämistoimia käyttöön koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Toimilla on myös muhkea hintalappu. Euroalueen arvellaan ajautuvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rajuun taantumaan.  Lue lisää >

Euroopan unionin varautuminen erilaisiin kriiseihin on ollut hidasta ja heikkotehoista. Finanssi-, euro- ja siirtolaiskriisit ovat horjuttaneet Euroopan perustuksia niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Parhaillaan jylläävä koronavirus testaa maanosan kriisinhallintaa. Edistymistä ei havaitse edes suurennuslasilla.  Lue lisää >

Jussi Halla-ahon mukaan EU-tason yhteisen turvapaikkapolitiikan pitäisi perustua realiteetteihin ja tavoitteena pitäisi olla ei-toivotun muuttoliikkeen torjuminen, ei ainoastaan ongelmien jakaminen mahdollisimman laajalle. Halla-ahon mukaan yhteisen politiikan aikaansaaminen voi kuitenkin jäädä toteutumatta, koska EU-jäsenmaiden näkemykset ovat kaukana toisistaan.  Lue lisää >

Wienin teknisen yliopiston kehittämä Covid-19 -viruksen leviämistä simuloiva tietokonemallinnus todistaa, että nyt on viimeinen hetki rajoittaa kansalaisten liikkumista ja keskinäisiä tapaamisia. Viruksen leviäminen hidastuu vain minimoimalla ihmisten keskinäiset kontaktit, kertoo Kurier-verkkojulkaisu.  Lue lisää >

Saksan vasemmistopuolue Linke on saanut huomiota erään sen jäsenen puhuttua puolueen strategiakokouksessa kaikkein rikkaimpien ampumisesta. Tagesspiegel-lehden kolumnisti kirjoittaa, että ihmisten ampuminen tuntuu olevan vasemmistolaisilla veressä ja pohtii, mikä olisi ollut median reaktio, jos oikeistopuolueen strategiakokouksessa olisi keskusteltu maahanmuuttajien ampumisesta. Suomessa vasemmistoliiton toiminnanjohtaja joutui äskettäin eroamaan tappouhkauksia levittäneestä Twitter-tilistä syntyneen kohun takia.  Lue lisää >

Saksan suurimman puolueen puheenjohtajavalinta sotkee Saksan politiikkaa ja vaikuttaa koko unioniin. Edellisen puheenjohtajan valintaan osallistui 999 valitsijamiestä. Koko Euroopan suunta on siis varsin harvojen käsissä.  Lue lisää >

Oli vuosi 2015, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel päätti avata Euroopan ovet miettimättä seurauksia muille unionin maille. Viime aikoina omatoimisuuden rintamalla on kunnostautunut myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron.  Lue lisää >