Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Helsinki varautuu opettamaan 54 äidinkieltä – samaan aikaan perheet karsastavat vieraskielisiä kouluja

Viron yleisradio pyörittää kanaviaan murto-osalla Ylen kustannuksista – sopeuttamisvaraa  Suomessa jopa 350 miljonaa euroa

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi

EVA: Menoleikkaukset saavat suomalaisilta selvästi enemmän kannatusta kuin veronkiristykset

Antikainen: Maahanmuuttajien sosiaaliturva leikkuriin – sosiaalituet vain Suomen kansalaisille

Koponen lopettaisi vieraiden kielten opetuksen veronmaksajien piikkiin: ”Tämä on puhdasta tuhlausta”

Nieminen: Suomen on pystyttävä turvaamaan rajansa kaikissa tilanteissa

Reijonen, Rintamäki ja Garedew: Ratkaisua lääkkeiden sopimusvalmistuksen jatkumiseksi ei ole

Purra tyrmää verorahojen holtittoman jakamisen maailmalle: ”Suomalaisten rahat loppuvat”

Mäenpää patisti päättäjiä vuosia – nyt ministeri Sakari Puisto tuo datakeskuslain eduskuntaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö

Kreetalla kuohuu: Turistit lähtivät – laittomia maahantulijoita tilalle

Oikeusministeri Leena Meren uudistus etenee: Ulosottomaksut velan pääomaan eikä pelkkiin korkoihin

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä

Muslimit ja äärivasemmisto menestyivät USA:n vaaleissa – Alaskassa Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit

Tynkkynen pudotti uutispommin RKP:lle: Ruotsinkieliset nuoret tyrmäävät lisämaahanmuuton

Ruotsin hallituskriisissä täyskäännös – Åkesson: ”Olette omillanne”

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan

Oikeus tuomitsi kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta – pahoinpitelivät ja puukottivat 15-vuotiasta Helsingin Kaivopuistossa

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa

kielilainsäädäntö

Reijonen: Kielilainsäädäntö remonttiin – ”Palvelua on saatava suomen kielellä”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää tänään eduskunnassa jättämässään toimenpidealoitteessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin peruakseen tuoreen päätöksensä ruotsin kielen opetuksen lisäämisestä yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksessa.

Tämän lisäksi eduskuntaryhmä vaatii, että kieltenopiskelun valinnanvapautta lisätään muuttamalla ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi perusopetuksessa ja ryhtyy myös toimenpiteisiin, jotta lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista.
Enemmistö suomenkielisestä väestöstä asuu paikkakunnilla, joissa kahdensadan asukkaan joukossa on vain noin yksi ruotsinkielinen asukas. Suomalaiset puhuvat keskenään suomea, eikä ruotsia käytetä yleensä kanssakäymisen välineenä suomalaisten kesken. Suomessa oli vuonna 2021 ruot­sinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia väestöstä.
&#8211; On täysin kohtuutonta vaatia ja velvoittaa jokaista suomalaista opiskelemaan ruotsin kieltä pienen vähemmistöryhmän vuoksi. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa opiskelijat joutuvat opiskelemaan toista, pienen vähemmistöryhmän kieltä pakolla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa.
Pakkoruotsin lisääminen ei lisää ruotsinkielen taitoa
Peruskoulun ruotsin tarvetta perustellaan sillä, että ruotsia tarvitaan peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.
&#8211; Ruotsia ei kuitenkaan tarvita itse opintoihin, vaan kaikkiin suomenkielisiin korkeakoulututkintoihin sisällytetyn niin sanotun virkamiesruotsin suorittamiseen. Korkeakouluissa ruotsin suorittaminen on asetettu valmistumisen ehdoksi. Tämä johtaa joidenkin suomenkielisten opiskelijoiden kohdalla valmistumisaikojen pidentymiseen ja tehottomuuteen jatko-opinnoissa, joskus jopa opintojen keskeytymiseen, kansanedustaja Olli Immonen muistuttaa.
Hallitus on päättänyt tuoreella linjauksellaan lisätä ruotsin opetusta perusopetuksessa. Suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta ollaan lisäämässä yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Ruotsin opetuksen lisäämistä perustellaan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmien ”korjaamisella”.
Ruotsin opetuksen alkua aikaistettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella luokalla. Uudistuksen tavoitteet paremmasta ruotsin kielen osaamisesta eivät kuitenkaan ole kieltenopettaijien mukaan toteutuneet.
&#8211; Opetuksen varhentaminen ei ole lisännyt oppilaiden motivaatiota ja ruotsin osaamista, päinvastoin kielelliset taidot ovat heikentyneet. Nämä ongelmat tulevat tuskin korjaantumaan sillä, että ruotsin opetusta entisestään lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla, Tavio ja Immonen painottavat.
Motivaatio ei parane pakottamalla
Perussuomalaisten mukaan arvostus ruotsin kieltä kohtaan ei toteudu pakottamalla. Myös vaatimattomat oppimistulokset ruotsin kielessä kertovat suomenkielisten opiskelijoiden motivaation puutteesta ruotsin kielen opiskelua kohtaan.
&#8211; Suomenkielisten opiskelijoiden kielten opiskelu olisi huomattavasti selkeämpää ja helpompaa, mikäli he saisivat itse päättää vieraiden kielten opiskelustaan. Nyt kielten opetuksen ja oppimisen resurssit panostetaan englantiin ja ruotsiin. Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, Tavio sanoo.
Immosen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu ei palvele suomalaisen kansantalouden etuja.
&#8211; Pelkkä englanti ja huono ruotsi eivät takaa suomalaisten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisten on kansainvälisessä maailmassa ruotsin kielen sijaan tärkeämpää opiskella sellaisia merkittäviä maailmankieliä kuten saksa, ranska, espanja, italia ja japani.
Kielivaatimukset syrjivät suomenkielisiä
Perussuomalaiset katsovat, että yleiset, koko maata koskevat kielivaatimukset ovat suomenkielisen väestön kannalta epätarkoituksenmukaisia.
&#8211; Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä. Vaatimuksia, jotka poikkeavat työtehtävissä tosiasiassa tarvittavasta osaamisesta, voidaan pitää suomenkielisiä syrjivänä, Tavio sanoo.
Kieliolot ovat muuttuneet Suomessa lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Vuonna 2021 Suomessa oli ruot­sinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia ja vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 8,3 prosenttia.
&#8211; Muiden kielivähemmistöjen määrä on saavuttamassa ruotsinkielisten määrän Suomessa. Toiminta ja osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää suomen osaamista. Kotoutumisen keskiöön on nostettava kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen osaaminen, Immonen toteaa.
Kielipolitiikka on epäonnistunut
Tavion mukaan Suomen nykyinen kielipolitiikka on epäonnistunut jo pelkästään siitä syystä, ettei kielilainsäädäntö vastaa kansan todellista tahtoa.
&#8211; Valtion kielipolitiikka ei saa olla enemmistölle kohtuuton. Pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta on luovuttava, ja pakottamisen sijaan kielten opiskelussa on suosittava valinnanvapautta, Tavio toteaa.
&#8211; Ruotsin kielen asettaminen pakolliseksi on ollut puhtaasti poliittinen valinta, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon aitoja kasvatuksellisia ja koulutuspoliittisia näkökulmia. Suomeen on saatava toimiva kielipolitiikka, joka perustuu kansalaisten enemmistön tahtoon, ei tunteisiin tai epärationaalisiin mielipiteisiin, perussuomalaiset painottavat.
&nbsp;

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>