Kotoutuminen

Eduskunnan päätöksellä kansalaisuuslakiin tulee jälleen uusia kiristyksiä. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa. 

Uutisia tuottavat ja välittävät (ainakin toistaiseksi) ihmiset ja maailman tapahtumat ovat siten aina tavalla tai toisella suodattuneita. Luontevaa kuitenkin olisi, jos verorahoilla jyvitetty uutistoiminta pyrkisi ponnekkaan aidosti monipuoliseen, eri näkökantoja esiin tuovaan raportointiin. Maailma muuttuu ja toivottavasti Yle sen mukana.

Perussuomalaisille Suomen kansalaisuus on etuoikeus ja merkki vastuunkannosta sekä kunnioituksesta Suomen lakia ja turvallisuutta kohtaan. Kansalaisuuden saaminen on päätepiste onnistuneesta kotoutumisesta, joka ulkomaalaisen on ansaittava.

Hallitus tiukentaa jälleen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitus haluaa parantaa integraatiota, vahvistaa kansalaisuuden arvoa ja varmistaa, että hakijat sitoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ruotsin kokoomuspuolue moderaatit esittää uudenlaista innovaatiota epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan laastaroimiseksi: ongelmalähiöissä voitaisiin alentaa veroja ja keventää työnantajamaksuja, jotta vieroksutuista asuinalueista tulisi jälleen haluttuja paikkoja asua ja tehdä työtä leipänsä eteen. Saattaisi se helpottaa myös moderaattien kannatusalhoa.

Ylellä uutisoidaan Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien "kotoutumisessa". Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa totuuden olevan hieman toisenlainen kuin mitä Ylen hehkutuksesta voisi olettaa.

Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.

Eilisessä A-Talkissa keskusteltiin perussuomalaisten jo pitkään ajamasta kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan mallista, jossa sosiaaliturva ja terveydenhuollon laajemmat palvelut rajattaisiin vain Suomen kansalaisille. Asiasta keskustelivat perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydmanin lisäksi kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sekä vasemmisto-oppositiota edustavat Krista Kiuru sekä Hanna Sarkkinen.

Suomeen kohdistuvan maahanmuuton ongelmat näkyvät arjessa ja julkisessa taloudessa yhä selvemmin: kotoutuminen epäonnistuu liian usein, ja riippuvuus sosiaaliturvasta on selvästi kantaväestöä suurempaa. Tämä kehitys syö suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa ja kaatuu lopulta veronmaksajan maksettavaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom odottaa SDP:ltä uskottavaa vaihtoehtoa maahanmuuttopolitiikkaan.

STTK:n teettämän kyselyn mukaan monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kokevat, että heikko taloustilanne heikentää heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Matalasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten kohdalla työelämän ulkopuolelle jääminen voi johtua muustakin kuin talouden suhdanteista. Suomessa asuvista somaliäideistä puolet on yksinhuoltajia.

Eduskunnan lähetekeskustelussa on tänään hallituksen esitys, jolla pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan. Oleskeluluvan hakijalta muun muassa edellytetään kotimaisten kielten taitoa tai työhistoriaa.

Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio on hallituspuolueiden kesken taputeltu, vaikka yksityiskohtia toki vielä onkin auki. Vähemmän tärkeästä leikataan ja tavan kansaa muistetaan, toteavat Suomen Uutisen videolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sekä kansanedustaja Miko Bergbom.

Ylen Ykkösaamun juontajan mukaan osa maahanmuuttoon käytetystä termistöstä olisi ”kytköksissä äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan”. Tähän Ykkösaamussa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti, että perussuomalaiset keskustelee maahanmuuttoilmiöstä mitattavissa olevien asioiden ja tilastotietojen kautta.

EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö hyväksyy leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin sekä hyväksyy niin sanotun juustohöylän käytön, mutta torjuu koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset. Tutkimuksen tulokset kertovat myös, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kaksi eri kategoriaa: toiset menot nähdään melko kivuttomasti leikattavina ja toisia pidetään suorastaan pyhinä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen painottavat, että kotoutumisessa pelkkä raha ei ratkaise lopputulosta, vaan tulijan oma asenne. Suomeen saapuville on asetettava myös vastuita.

SuomiAreenalla keskusteltiin tällä viikolla myös maahanmuutosta ja sisäisestä turvallisuudesta. Sisäministeri Mari Rantanen sanoi maahanmuuton kasvattamisesta haaveilevalle demarien Mikkel Näkkäläjärvelle, että nykyisellä hallituksella on maahanmuuttopolitiikassa paljon siivottavaa demarihallituksen jäljiltä.

Ruotsi on yhteiskunnallinen laboratiorio, joka kertoo millaista Suomessa on parinkymmenen vuoden kuluttua. Kannustimet kotoutumiseen puuttuvat, kun valtio toteuttaa kotoutumisen tulijan puolesta. Jussi Halla-aho kehottaa kaikkia pohtimaan asioita maahanmuuttajan näkökulmasta. Suomi on kaukomailla todellisessa puutteessa elävän näkökulmasta uskomaton onnela.

Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa toimivat kansanedustajat katsovat, että maahanmuuttajien kotihoidontuki on omalta osaltaan estänyt maahanmuuttajanaisten kotoutumista ja kiinnittymistä yhteiskuntaan.

Helsingborgissa syksyllä 2023 alkanut jengisota sai poikkeuksellisesti alkunsa hukkaan joutuneesta sähköhammasharjasta. Tapahtumien vääjäämätön kehä yltyi rikollisjengien veriseksi katutaisteluksi ja lopulta murhaksi. Selväksi kävi jälleen kerran, kuinka kunniakulttuuri ja epäonnistunut kotoutuminen voivat johtaa traagisiin seurauksiin.

Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen Pudasjärvelle on loppunut tämän vuoden alusta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen Sirkka Pankinaho kertoo, että kaupungin päätöksen taustalla vaikuttivat vahvasti taloudelliset syyt sekä etenkin vuoden alussa voimaan tulleet kotoutumislain muutokset, joilla kotoutumiseen liittyviä valtion korvauksia kunnille vähennetään.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää erittäin hyvänä uutisena, että kirjastojen lainausmäärissä tehtiin jälleen ennätys vuonna 2024. Asiaa hehkuttaneet tiedotteet jättävät kuitenkin mainitsematta, että nousu on ollut erityisen suurta muun muin suomenkielisen kirjallisuuden lainausmäärissä.

Helsinki kasvaa nopeasti ja kasvukivut ovat kaikkien nähtävillä. Kasvu on perustunut maahanmuuttoon ja tulijat eivät välttämättä ole olleet kovapalkkaisia huippuosaajia. Suuntaa on nyt syytä muuttaa ja pääkaupunkia pitää rakentaa helsinkiläisiä ja helsinkiläisten omia tarpeita varten.

Perussuomalaiset näkevät Suomen kansalaisuuden palkintona, joka maahantulijan on ansaittava. Jatkossa Suomeen tulevalla on itsellään vastuu omasta kotoutumisestaan ja kotoutumisesta tulee kansalaisuuden saamisen edellytys.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu muistuttaa tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, että sunnuntain vaaleissa on mahdollisuus äänestää sen välillä, haluaako suojella ja kehittää suomen kieltä vai tuhlata rahaa turhiin vieraskielisiin palveluihin.

Ruotsissa asuu kaksi miljoonaa ulkomailla syntynyttä henkilöä. Vuodesta 2015 oleskelulupia on myönnetty miljoona ja laittomasti maassa oleskelee arviolta 100 000–300 000 henkilöä. Nopea väestönmuutos nähdään nyt ongelmalliseksi ja porvarihallitus tekee parhaansa menneisyyden virheiden korjaamiseksi.

Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Esityksen tavoitteena on, että kansalaisuuden saaminen edellyttäisi onnistunutta kotoutumista yhteiskuntaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius toteaa, että niin kauan kuin pakolaisia otetaan pakolaiskiintiön kautta, vastaanottaminen kannattaa pyrkiä kohdentamaan ryhmiin, jotka todennäköisimmin kotoutuvat hyvin Suomeen. Vasemmistoliiton mukaan kotoutumisen arvioinnilla ei juuri ole merkitystä asiassa.