Kotoutuminen

Eurooppalaisten suhtautuminen hallitsemattomaan maahanmuuttoon on kärjistynyt kaikkialla, kun kansainvaelluksen todellinen hinta on paljastunut kansalaisille valtamedian ja ahneimpien kapitalistien peittelystä huolimatta. Kaikkien osapuolten onnistunut yhteiselo hyvinvointivaltiossa edellyttää onnistunutta kotoutumista ja se on nyt todistettava myös käytännössä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä. Somekanavillaan Purra avaa konkreettisesti, kuinka muutosta tarvitaan, sillä nykyisellään työn heikot kannustimet johtavat tilanteeseen, jossa maahanmuuttajan työllisyys heikkenee pian maahan saapumisen jälkeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää maahanmuuttajataustaisten nuorten lähettämistä Afrikkaan ”kurinpitoleireille” haitallisena ilmiönä, joka on kitkettävä suomalaisesta yhteiskunnasta pois kokonaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii Suomea ottamaan käyttöön mallin, jossa työkykyisillä ja työttömillä turvapaikanhakijoilla on velvoite osallistua yleishyödylliseen työhön. Saksassa vastaava käytäntö on jo käytössä, ja kieltäytymisestä seuraa avustusten leikkaaminen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin huolen päiväkotien ja koulujen tilanteesta, joissa suomen kieli jää vähemmistöasemaan maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvaessa. Strandman korostaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulee tukea lasten vahvaa suomen kielen taitoa, jotta oppimistulokset, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen eivät heikkene.

Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.

Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.

Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen kansalaisuus ei ole jakotavaraa. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa toimeentulon lisäksi nuhteetonta elämää. Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot tiukentanut laki astui voimaan keskiviikkona.

Ruotsin sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan seuraukset huolestuttavat nyt heitä, jotka ongelmien kanssa joutuvat pitkän ikänsä elämään. Ruotsidemokraattinuorten puheenjohtaja sanoo, ettei uskontoon perustuville erivapauksille ole sijaa maassa, joka perustuu tasa-arvoon ja luottamukseen kaikkien kansanryhmien välillä

Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoo tavanneensa ministerikollegansa eilen Helsingissä järjestetyssä Pohjoismaiden kotouttamisesta vastaavien ministerien kokouksessa. Rantasen mukaan velvoittavuus kotoutumisessa on muodostumassa yleispohjoismaiseksi linjaksi, kun maat tiukentavat kielitaitovaatimuksia ja korostavat maahanmuuttajien omaa vastuuta toimeentulosta ja yhteiskuntaan osallistumisesta.

Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.

Aikuisena Suomeen vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden kotoutuminen on enemmän tai vähemmän epäonnistunut. Heistä työllisiä on vain 42 prosenttia ja tukia he saavat keskimäärin yli 10 000 € vuodessa. Helsingin Sanomat on saanut käyttöönsä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen datahuoneen tekemän analyysin siitä, miten pakolaisryntäyksen myötä oleskeluluvan saaneilla on Suomessa mennyt.

Suomen kouluissa kytee vakava ja kasvava sisäisen turvallisuuden ongelma, joka liittyy maahanmuuton vaikutuksiin opetukseen ja yhteiskunnan eheydelle. Rehtoreilta ja poliisilta saadun tiedon perusteella tilanne on hälyttävä.

Eduskunnan päätöksellä kansalaisuuslakiin tulee jälleen uusia kiristyksiä. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa. 

Uutisia tuottavat ja välittävät (ainakin toistaiseksi) ihmiset ja maailman tapahtumat ovat siten aina tavalla tai toisella suodattuneita. Luontevaa kuitenkin olisi, jos verorahoilla jyvitetty uutistoiminta pyrkisi ponnekkaan aidosti monipuoliseen, eri näkökantoja esiin tuovaan raportointiin. Maailma muuttuu ja toivottavasti Yle sen mukana.

Perussuomalaisille Suomen kansalaisuus on etuoikeus ja merkki vastuunkannosta sekä kunnioituksesta Suomen lakia ja turvallisuutta kohtaan. Kansalaisuuden saaminen on päätepiste onnistuneesta kotoutumisesta, joka ulkomaalaisen on ansaittava.

Hallitus tiukentaa jälleen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitus haluaa parantaa integraatiota, vahvistaa kansalaisuuden arvoa ja varmistaa, että hakijat sitoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ruotsin kokoomuspuolue moderaatit esittää uudenlaista innovaatiota epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan laastaroimiseksi: ongelmalähiöissä voitaisiin alentaa veroja ja keventää työnantajamaksuja, jotta vieroksutuista asuinalueista tulisi jälleen haluttuja paikkoja asua ja tehdä työtä leipänsä eteen. Saattaisi se helpottaa myös moderaattien kannatusalhoa.

Ylellä uutisoidaan Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien "kotoutumisessa". Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa totuuden olevan hieman toisenlainen kuin mitä Ylen hehkutuksesta voisi olettaa.

Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.

Eilisessä A-Talkissa keskusteltiin perussuomalaisten jo pitkään ajamasta kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan mallista, jossa sosiaaliturva ja terveydenhuollon laajemmat palvelut rajattaisiin vain Suomen kansalaisille. Asiasta keskustelivat perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydmanin lisäksi kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sekä vasemmisto-oppositiota edustavat Krista Kiuru sekä Hanna Sarkkinen.

Suomeen kohdistuvan maahanmuuton ongelmat näkyvät arjessa ja julkisessa taloudessa yhä selvemmin: kotoutuminen epäonnistuu liian usein, ja riippuvuus sosiaaliturvasta on selvästi kantaväestöä suurempaa. Tämä kehitys syö suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa ja kaatuu lopulta veronmaksajan maksettavaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom odottaa SDP:ltä uskottavaa vaihtoehtoa maahanmuuttopolitiikkaan.

STTK:n teettämän kyselyn mukaan monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kokevat, että heikko taloustilanne heikentää heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Matalasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten kohdalla työelämän ulkopuolelle jääminen voi johtua muustakin kuin talouden suhdanteista. Suomessa asuvista somaliäideistä puolet on yksinhuoltajia.

Eduskunnan lähetekeskustelussa on tänään hallituksen esitys, jolla pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan. Oleskeluluvan hakijalta muun muassa edellytetään kotimaisten kielten taitoa tai työhistoriaa.

Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio on hallituspuolueiden kesken taputeltu, vaikka yksityiskohtia toki vielä onkin auki. Vähemmän tärkeästä leikataan ja tavan kansaa muistetaan, toteavat Suomen Uutisen videolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sekä kansanedustaja Miko Bergbom.

Ylen Ykkösaamun juontajan mukaan osa maahanmuuttoon käytetystä termistöstä olisi ”kytköksissä äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan”. Tähän Ykkösaamussa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti, että perussuomalaiset keskustelee maahanmuuttoilmiöstä mitattavissa olevien asioiden ja tilastotietojen kautta.