Opettajat

Kouluhistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen ei sanojaan säästellyt Kansalaisinfon kouluaiheisessa seminaarissa, johon oli kokoontunut kansanedustajia useasta puolueesta, joukko opettajia ja rehtoreita ja muutamia elinkeinoelämän edustajia. - Viimeiset 20 vuotta lahjakkaan oppilaan asema suomalaisessa koulussa on huonontunut erityisen paljon. On hyvä, että nykyhallitus nyt kiinnittää huomiota sellaisiin koulun epäkohtiin, joista aiemmat hallitukset eivät ole olleet kiinnostuneita.

Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kertoo Facebookissa perussuomalaisten jättäneen Lahden kaupunginvaltuustossa yhdessä muiden allekirjoittajien kanssa aloitteen kouluruokailun kehittämiseksi. Aloitteessa vaaditaan oppilaille laadukasta, maukasta ja monipuolista perus- ja arkiruokaa, jossa on lihaa, kalaa, kanaa ja läheltä tulevia kasviksia – ilman ideologista tuputusta.

Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan suomalaisen koulun kriisistä, jonka taustalla on useita virheellisiä ratkaisuja. Purra kehottaa yleisesti korjauksena vaatimustason nostamista ylöspäin sekä peruuttamista takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja hyvän pohjan erilaisille jatko-opinnoille ja elämälle.

Suomalainen peruskoulu on ollut pitkään maamme ylpeydenaihe. Tämä kuva maailman parhaasta koulusta ja parhaista opettajista on murenemassa, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Yhä useampi opettaja ja vanhempi kertoo huolestuttavista ilmiöistä, jotka liittyvät erityisesti maahanmuuton vaikutuksiin kouluissa.

Lahjakkuus ja yksilöiden väliset lahjakkuuserot ovat olleet Suomessa lähes tabu siitä asti, kun valtio lanseerasi peruskoulun koko maahan. Monet kodit ja opettajanhuoneet ovat havainneet saman, ja tutkimustieto aiheesta kasvaa koko ajan.

Turussa otetaan käyttöön kotouttamiskokeilu maahanmuuttajaäideille Lausteen ja Ilpoisten kouluissa. Malli pohjautuu Vantaan esimerkkiin, jossa äidit osallistuvat lastensa koulupäivään ja opiskelevat samalla suomea. Sari Anttila Turun Perussuomalaisista pitää ratkaisua vääränlaisena.

Turun kaupungin päätös alkaa periä pysäköintimaksuja keskustan alueen koulujen, päiväkotien ja muiden toimipisteiden työntekijöiltä on Turun Perussuomalaisten mielestä epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Opettajat uupuvat, Pisa-tulokset laskevat. Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Miltä näyttää suomalainen peruskoulu perussuomalaisesta näkökulmasta – ja mihin suuntaan opetusta pitäisi viedä?

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka tarkoituksena on lisätä opettajien kurinpitovaltaa. Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että opettajilla olisi mahdollisuus evätä luokkaretkelle tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuminen.

"Oppilaita tulee kuunnella heitä itseään koskevissa asioissa, ja heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opetukseen."

Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.

Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.

Vanhemmuus on muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin perheet toimivat vahvojen perinteiden, vastuun ja yhteisöllisyyden kautta, joihin ovat liittyneet käytöstavat, kunnioitus sekä rajat. Nykyisin monet vanhemmat tuntuvat luovuttavan kasvatustehtävän yhteiskunnalle, kouluille tai teknologiavälineille, koska ei uskalleta, osata tai haluta olla rajoittavia kasvattajia.

- Saataisiinko kaunokirjoitus peruskouluihin takaisin?

Ruotsissa osa äidinkielen opettajista on päättänyt ottaa uudelleen käyttöön vanhat opetusmenetelmät. Se tarkoittaa, että jotkut ruotsalaiset seitsemäsluokkalaiset kirjoittavat sanelusta ja opettelevat samalla uudelleen tavaamaan.