Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa Euroopan keskuspankin jatkavan luovaa ja kokeellista rahapolitiikkaansa. EKP:n tehtävä pitää inflaatiotaso lähellä kahta prosenttia ei kuitenkaan ole onnistunut toimista huolimatta. Globalisaatio murentaa perinteisen inflaatiokäsityksen.  Lue lisää >

Euroopan keskuspankki EKP:n tulee miettiä uusia keinoja saavuttakseen tavoittelemansa inflaatiotason. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi tavoitteen olleen ulottumattomissa huolimatta ennennäkemättömän suuresta talouselvytyksestä. Rehnin näkemyksistä uutisoi uutistoimisto Reuters.  Lue lisää >

”Kaiken kupla” on hiljalleen tyhjenemässä. Sen merkit ovat näkyvissä. Siitä huolimatta poliitikot ja sijoittajat ovat mitä ilmeisimmin ihmeissään kuplan poksahtaessa. Näin kirjoittaa tunnustusta kerännyt ex-pankkiiri ja talouskirjailija Satyajit Das uutistoimisto Bloombergin mielipidesivulla.  Lue lisää >

Eduskunnassa keskusteltiin eilen kansanedustaja Paavo Väyrysen (tl.) lakialoitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ja Euroopan talous- ja rahaliitossa. Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Laura Huhtasaari ilmaisivat salikeskustelussa vahvan tukensa lakialoitteelle.  Lue lisää >

Saksan vaihtoehtopuolue AfD:n liittopäiväryhmän johtaja Alice Weidel kirjoittaa Facebookissa, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikka tuhoaa Saksan yhteiskunnallisen rakenteen. Hän antaa kaksi vaihtoehtoa: joko EKP:n tulee noudattaa rahapoliittisia sääntöjään tai Saksan tulee käyttää ”hätäjarrua”. Tämä tarkoittaisi Saksan lähtöä yhteisvaluutta eurosta.  Lue lisää >

Euromaat ovat luovuttaneet rahapolitiikkansa ulkopuoliselle ja itsenäiselle Euroopan keskuspankille. Rahapolitiikan raamit voivat johtaa rajuihin talouspoliittisiin leikkauksiin heikkoina hetkinä.  Lue lisää >

Rahamarkkinoilla on näkynyt yhden kuumemittarin huolestuttava kehitys. Pankkien toisiltaan perimä luottokorko Libor on ollut pitkäaikaisessa nousussa viime vuoden loppupuolelta asti. Viimeksi Libor-korko nousi eurokriisin vuosina vuosikymmenen alkupuolella, ja sitä edeltävä nousu ajoittui juuri ennen finanssikriisiä. Libor-koron nousua on tavattu pitää merkkinä pankkien välisenä epäluottamuksena.  Lue lisää >

Saksan finanssivalvoja Bafin on kertonut, että maan eläkkeitä voidaan joutua leikkaamaan negatiivisten korkojen tuomien heikkojen tuottojen vuoksi. Talouslehti Financial Times kirjoittaa, että Bafinin varoitus tuli vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Ranskan suurin julkisen alan eläkerahasto varoitti vastaavanlaisista ongelmista. Euroopan suurin eläkerahasto ABP pitää myös mahdollisena, että eläke-etuuksia voidaan joutua leikkaamaan.  Lue lisää >

Eurovastaisen Vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland, AfD) -puolueen puheenjohtaja Bernd Lucke ripitti kovin sanoin Euroopan keskuspankin pääjohtajaa Mario Draghia liian löysästä rahapolitiikasta. Draghi oli maanantaina Euroopan parlamentin kuultavana. Lucke kertoi arvostetun brittilehti Telegraphin mukaan, että euroalueella on jo riittävästi likviditeettiä deflaatiouhan torjuntaan. Liian löysä rahapolitiikka vain kasvattaa arvopaperikuplia, mutta ei auta euroalueen taloutta. Telegraph kuvaa...  Lue lisää >

Euroopan keskuspankin EKP:n päätös luopua tiukasta rahapolitiikasta edessä vaanivan deflaatiovaaran vuoksi voi tuottaa toivotun tuloksen, mutta onnistuminen on kaikkea muuta kuin varmaa. Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi (kuvassa) ilmoitti, että EKP aloittaa omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostot. Syy EKP:n lupaamiin toimiin lienee euroalueen inflaatio-odotusten putoaminen finanssikriisin alkuvaiheiden tasolle. Nyt valittu suunnanmuutos rikkoi ”tabun”, The Wall Street Journal kirjoittaa....  Lue lisää >

Finanssikriisit jatkuvat varmasti, ehkä nykyistä pahempina. Näin arvioi valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä, entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston päällikkö. Tämä johtuu siitä, että tarpeeksi syvällisiä uudistuksia ei ole tulossa. Finanssialan lobbausvoima on liian suuri poliitikoille. Suomen Sosiaalifoorumin tilaisuudessa puhunut Koskenkylä kertoi finanssikriisin syiksi muun muassa kokonaisveroasteen jatkuvan nousun 1960-luvulta lähtien ja samanaikaisen julkisen velan kasvun suhteessa bruttokansantuotteesen. ...  Lue lisää >