Valtiovarainministeri Purra Luxemburgissa: Kansallisella tasolla tehtävät uudistukset ovat välttämättömiä – “Emme edelleenkään halua uusia velkapohjaisia EU-välineitä”

Peltokangas toivottaa esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta tervetulleeksi hallintovaliokuntaan: Kysymys on Suomen turvallisuuden lisäämisestä

Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: “Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”

Garedew hallituksen linjoilla kehitysyhteistyöstä: “Meillä ei ole varaa toimia koko maailman pelastajina”

Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille

Tavio kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta: Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti – kumppanimaiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

rikostausta

Yhdellä Helsingin Sanomien Wille Rydman -paljastusjutun kirjoittaneista toimittajista Samuli Suonpäällä on raskas rikostausta. Suonpään rikokset ovat jatkuneet vuosien ajan, ja hänellä on tuomiota lukuisista törkeistä rikoksista. Helsingin Sanomien ylin johto ei pidä toimittajansa rankkaa rikostaustaa ongelmana vaan liputtaa &#8220;täyttä luottamusta&#8221;. 
Rydman teki heinäkuussa tukintapyynnön Helsingin Sanomien jutusta, jossa nuoret naiset syyttävät Rydmania epäasiallisesta käytöksestä, suurin osa nimettömänä. Helsingin poliisi on aloittanut asiasta esitutkinnan. Poliisi tutkii, onko Helsingin Sanomat syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen ja yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Laaja tapahtumasarja sai viikonloppuna uuden käänteen, kun helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti Mikko Paunio <a href="https://oikeamedia.com/o1-192402">kertoi blogissaan</a> HS-toimittaja Samuli Suonpään rikostaustasta.

Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008840422.html">kesällä julkaisemassa jutussa</a> kansanedustaja Wille Rydmanista on äänessä lähinnä nuoria naisia, joiden kertoman mukaan he ovat kokeneet Rydmanin käytöksen ”ahdistavaksi”. HS:n väitteiden mukaan kokoomuksessa Rydmanin kiinnostuksesta nuoriin naisiin ja tyttöihin on puhuttu laajasti, mutta ulospäin siitä on vaiettu.
Rydman julkaisi välittömästi vastineen, jossa hän oikoo HS-artikkelin keskeisimpiä virheitä, vaikka myöntääkin, että yhdessä blogitekstissä on liki mahdotonta korjata niitä kaikkia. Helsingin Sanomat väittää karmeita asioita ja syyllistynee törkeään kunnianloukkaukseen, Rydman <a href="https://www.willerydman.fi/blogi/2022/6/17/xt7r3oui5j2wdd275jwi8vf6641k6r">otsikoi</a> vastineensa.
<h4>Dramaattiset seuraukset</h4>
HS:n jutun julkaisun seuraukset Rydmanille olivat dramaattiset: kansanedustaja joutui jättämään paikkansa kokoomuksen eduskuntaryhmässä jutussa esitetyistä väitteistä seuranneen kohun vuoksi.
Rydman myös itse jätti heinäkuussa poliisille tutkintapyynnön HS-artikkelista. Elokuussa poliisi käynnistikin esitutkinnan, jossa alustavina rikosnimikkeinä ovat törkeä kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.
Heinäkuussa 2022 keskusrikospoliisi aloitti myös saamiensa uusien tietojen perusteella esitutkinnan väitetystä täysi-ikäiseen vuonna 2015 kohdistuneesta raiskausrikoksesta, mutta esitutkinnan perusteella syytä epäillä rikosta ei ollut. Syyttäjälaitos <a href="https://syyttajalaitos.fi/-/syyttamattajattamispaatos-wille-rydmania-koskevassa-asiassa">tiedotti</a> viime viikolla syyttämättäjättämispäätöksestä Rydmania koskevassa asiassa.
<h4>HS-toimittajalla useita törkeitä tuomioita</h4>
Helsingin Sanomissa kesällä Rydmanista julkaistun jutun takana oli kolmen toimittajan kollektiivi, joista yksi on uskontojournalisti Samuli Suonpää. Rydman-jutun julkaisusta seurannut tapahtumasarja saikin viikonloppuna uuden käänteen, kun helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri Mikko Paunio kertoi <a href="https://www.oikeamedia.com/o1-192402">blogissaan</a> Suonpään rikoshistoriasta. Paunio on myös perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu.
2010-luvulla Suonpäälle on langetettu useita tuomioita rikoksista eri käräjäoikeuksissa. Tuorein on vuodelta 2018. Tuolloin oikeus tuomitsi Suonpään törkeästä kirjanpitorikoksesta. Suonpää tunnusti tuomioesityksen mukaisen teonkuvauksen ja myönsi syytteen törkeästä kirjapitorikoksesta. Rangaistusseuraamuksena oli 120 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Vuonna 2017 Suonpää tuomittiin Espoon käräjäoikeudessa 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen avunannosta törkeään veropetokseen, törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta sekä törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tuomiot tulivat teoista, jotka olivat tapahtuneet vuosina 2009-2011.
Vuonna 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus langetti Suonpäälle 1 vuoden ja 5 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen sekä ohessa yhdyskuntapalvelua 70 tuntia muun muassa törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja törkeästä kavalluksesta. Lisäksi Suonpää määrättiin liiketoimintakieltoon vuosille 2015-2020. Syyte koski tapahtumia vuosina 2012-2013. Tuomiolauselman mukaan käräjäoikeus harkitsi seuraamukseksi ehdotonta vankeusrangaistusta, mutta erinäiset syyt puolsivat vielä ehdollisen vankeusrangaistuksen tuomitsemista.
Suonpäällä on myös vuonna 2015 langetettu tuomio väärennyksestä, josta seurasi rangaistuksena 35 päiväsakkoa, yhteensä 210 euroa.
Tuomiot ovat lainvoimaisia.
Suonpään rikoksista on ollut aiemmin julkisuudessa hajamainintoja, mutta koko tuomiotaustaa ei ole koskaan ennen käsitelty tässä laajuudessa.
<h4>HS-päälliköt kommentoivat</h4>
Paunion blogia on jaettu ahkerasti sosiaalisen median kanavilla. Suomen Uutiset tiedusteli HS:n päällikkötoimittajilta, olivatko he tietoisia Rydman-jutun tekijätiimissä mukana olleen Suonpään rikostuomioista.
HS:n päällikkötoimittajista toimituspäällikkö Esa Mäkinen ja tuottaja Salla Vuorikoski kommentoivat asiaa. Mäkinen korostaa, että toimittajakollektiivia kohtaan on ”täysi luottamus”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
HS:n 19.6. julkaiseman artikkelin tiedot kansanedustaja Wille Rydmanin asiattomasta käytöksestä naisia kohtaan pitävät paikkansa. Tekijät ovat tehneet tutkivaa journalismia huolella. Heidän integriteettiinsä on täysi luottamus. <a href="https://t.co/dVqEbaUCKX">https://t.co/dVqEbaUCKX</a>
&mdash; Esa Mäkinen (@EsaMakinen) <a href="https://twitter.com/EsaMakinen/status/1604484494723276805?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Antero Mukka uudelleentwiittaa Esa Mäkisen viestin.
Suonpää itse kommentoi tuomiohistoriansa laajuutta toteamalla, etteivät teot ole häneltä itseltäänkään unohtuneet.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Samuli joutuu jatkuvasti elämään historiansa kanssa, kuten tässä näemme. Hän on itse tehnyt tiliä tekojensa kanssa ja halunnut uuden alun. Olen havainnut hänet erittäin taitavaksi avustajaksi, johon on voitu luottaa.
&mdash; Salla Vuorikoski (@svuorikoski) <a href="https://twitter.com/svuorikoski/status/1604495312843841536?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suonpää jatkaa toisessa viestissä kommentointia taustastaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On mulla tuomioita, joita toki on käsitelty ennenkin. Kriittinen kannattaa toki olla, mutta jos kuulet jonkun puhuvan minusta pahaa, se melko usein on totta.
&mdash; Samuli Suonpää (@suonpaa) <a href="https://twitter.com/suonpaa/status/1604545182086696960?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Hesarilla raskaita kompurointeja</h4>
Päätoimittaja Mukka pyrkii ohjaamaan keskustelua pois kesällä julkaistun Rydman-jutun tekijöistä ja esittää perusteluja julkaisupäätökselleen.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Muutama huomio tapaus Rydmanista. HS:n 19.6.22 julkaisema artikkeli nojasi perusteelliseen omaan tiedonhankintaan. Toimituksella on ollut vahvat julkaisuperusteet. Kirjoituksesta on myöhemmin tarkennettu yhtä ajanmäärettä. Kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä. 1/3
&mdash; Antero Mukka (@anteromukka) <a href="https://twitter.com/anteromukka/status/1604487395671347200?ref_src=twsrc%5Etfw">December 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kommenttiketjussa HS:n toimituspolitiikalle tulee runtua raskaanpuoleisesti. Mukalle esitetään jopa suora kysymys harkintakyvyn pettämisestä.
Kysymys ei ole täysin aiheeton. Helsingin Sanomien toimitus on viime aikoina joutunut kokemaan runsaasti vastoinkäymisiä. Pari kuukautta sitten HS mainosti rasismista kertovaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-sanomien-mainostama-rasismikohu-olikin-vain-rapparin-julkisuustemppu/#:~:text=Kingfish%2C%20oikealta%20nimelt%C3%A4%C3%A4n%20Remzi%20Rafle">kirjaa</a> räppäri Kingfishin, oikealta nimeltään Remzi Raflen, tarinalla, joka sittemmin osoittautui valheeksi. HS nielaisi Remzi Raflen TikTok-videolla kertoman tarinan, jonka HS tulkitsi asiayhteyteen sopivaksi kokemuskertomukseksi rasismista ja jonka HS julkaisi tarkistamatta tietoja. Sittemmin juttu on paljastunut <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009275098.html?utm_source=twitter&amp;utm_medium=toimitus-dlvr">vedätykseksi</a>.
<h4>Päätoimittaja kärähtää ratista, Viestikoekeskus-jutusta tuomio tammikuussa</h4>
Kolmea HS-toimittajaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/onko-helsingin-sanomat-kertonut-satuja-valtionsalaisuuksia-molempia-vai-ei-kumpaakaan-hs-joutuu-puntariin-seka-wille-rydmanista-etta-turvallisuussalaisuuden-paljastamisesta/">syytetään</a> turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa. Jutun oikeuskäsittely alkoi jo elokuussa, ja käräjien loppulausunnot annettiin viime viikolla. Käräjäoikeus antaa tuomion tammikuussa. HS:n edellinen vastaava päätoimittaja Kaius Niemi onnistui välttämään syytteet asiassa.
Kuukausi sitten Niemi ilmoitti, että häntä epäillään rattijuopumuksesta Sanomatalon parkkihallissa. Niemi veti tilanteesta nopeasti johtopäätökset ja ilmoitti, ettei katso voivansa jatkaa vastaavana päätoimittajana.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Poliisi epäilee minua rattijuopumuksesta Sanomatalon parkkihallissa. Olen asiasta syvästi pahoillani ja ilmoittanut Sanoman hallitukselle, etten katso voivani jatkaa nykyisessä tehtävässäni vastaavana päätoimittajana. <a href="https://t.co/BAqaf1lDl2">https://t.co/BAqaf1lDl2</a>
&mdash; Kaius Niemi (@KaiusNiemi) <a href="https://twitter.com/KaiusNiemi/status/1593556834174001154?ref_src=twsrc%5Etfw">November 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Wille Rydmania jahtaavalla HS-toimittajalla synkkä rikoshistoria: tuomittu useista törkeistä rikoksista –  HS-johto: “Täysi luottamus”

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien vanhuksiin ja vammaisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemistä koti- ja laitoshoidossa sekä palveluasumisessa.

Pontimena perussuomalaiskansanedustajien valtiopäivätoimelle on viime viikolla <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008357809.html">uutisoitu</a> Helsingin käräjäoikeuden tuomio maahanmuuttajataustaiselle yöhoitajalle, joka raiskasi julmasti ja törkeästi vammaisasumispalvelussa asuneen puolustuskyvyttömän uhrin.
&#8211; Tapahtunut on aivan järkyttävää. Hallituksen on ripeästi selvitettävä, miten täysin puolustus- tai puhekyvyttömälle potilaalle vietävien hoitojen turvallisuutta pystytään parantamaan. On myös pohdittava, voidaanko yksintyöskentely näiden potilasryhmien kanssa kieltää kokonaan lainsäädännöllä, Mari Rantanen puntaroi.
Rikostaustan selvittäminen mahdollistettava
Kirjallisessa kysymyksessä viitataan aiempiin toimiin, joita eduskunnassa on tehty vanhusten ja vammaisten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Lainsäädäntöä siihen ei kuitenkaan ole luotu.
&#8211; Lasten kanssa työskenteleviltä edellytetään rikostaustan selvittämistä, mikä onkin perusteltua. Kuitenkin vammaiset ja vanhukset saattavat olla aivan yhtä haavoittuvassa ja suojattomassa asemassa. Rikostaustan selvitys tulisi mahdollistaa myös näiden potilasryhmien hoitajilta, ja se tulisi tehdä ensimmäisen kerran jo koulutukseen hakeuduttaessa, Jari Ronkainen perustelee.
Hoitoalalle nollatoleranssi rikollisille
Kirjallisen kysymyksen taustoituksessa kerrotaan, että Valviran käsittelyyn tulee vuosittain tapauksia, joissa epäillään lähi- tai sairaanhoitajan syyllistyneen seksuaaliseen kaltoinkohteluun työssään.
&#8211; Hoitoalalla tulisi olla nollatoleranssi erityisesti seksuaali-, mutta myös muuhun rikollisuuteen. Potilaisiin kohdistuvien rikosten tulisi myös välittömästi johtaa ammattioikeuden ja -nimikkeen kieltoon. Näyttää siltä, että vammaisen raiskaukseen syyllistyneelläkin henkilölläkin on edelleen ammatinharjoittamisoikeus JulkiTerhikissä, kansanedustajakaksikko hämmästelee.
&nbsp;

Rantanen ja Ronkainen järkyttyivät maahanmuuttajataustaisen yöhoitajan tekemästä törkeästä raiskauksesta – “Puolustuskyvyttömien potilaiden turvallisuutta parannettava”

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esitykseen, jolla annettaisiin oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa, enintään kolme kuukautta kestävissä työsuhteissa tai niihin rinnastettavissa työntekotilanteissa. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet vaativat rikostaustan selvittämistä myös lyhyissä työsuhteissa.

Valiokunta päätyi mietinnössään toteamaan, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevaan lainsäädäntöön liittyy laajempia selvittämis- ja arviointitarpeita ja pitää siksi tärkeänä, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita sekä tarvittaessa valmistelemaan asiaa koskevia lainsäädäntömuutoksia.
Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet Rami Lehto, Jukka Mäkynen ja Riikka Slunga-Poutsalo jättivät mietintöön vastalauseen, sillä he katsovat, että rikostaustan selvittämisen tulisi olla velvoite myös lyhyissä työsuhteissa.
&#8211; Jo velvollisuuden olemassaolo saisi aikaan sen, etteivät lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet hakisi tehtäviin, joissa rikostaustat selvitetään, korostaa Rami Lehto.
Vaikutusarviointia ei ole tehty lasten näkökulmasta
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä lakimuutoksen vaikutusten arviointi perustuu pääasiallisesti arviointiin työnantajille ja oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista vaikutuksista.
&#8211; Vaikutusarviointia ei ole tehty lainkaan esimerkiksi siitä näkökulmasta, missä määrin lasten kaltoinkohtelua olisi mahdollista estää, jos rikosrekisteriote pyydettäisiin velvoittavasti myös lyhytaikaisissa tehtävissä, Jukka Mäkynen toteaa.
Maahanmuuttajien taustoja usein mahdoton selvittää
Erityisen ongelmallisena perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää sitä, että TE-toimiston vastuulla olevan, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen kuuluvan käytännön harjoittelun näkökulmasta kunnat ja erityisesti varhaiskasvatuksen yksiköt ovat osoittautuneet halutuiksi työpaikoiksi.
Kyseinen käytännön harjoittelu on kestoltaan kuitenkin niin lyhyt, ettei se oikeuta rikosrekisteriotteen pyytämiseen. Kotouttamispalvelun piirissä olevien henkilöiden osalta rikostaustan luotettava selvittäminen on usein muutenkin mahdotonta.
&#8211; Sellaisia henkilöitä, joiden rikostaustasta tai edes henkilöllisyydestä ei varmuudella voida saada luotettavaa tietoa, ei tule päästää tehtäviin, joissa he toimivat henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisten kanssa, painottaa Riikka Slunga-Poutsalo.
Rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika on kuusi kuukautta
Käytännön huolet rikosrekisteriotteen velvoittavassa mallissa liittyvät sijaisten palkkaamisen viivästymiseen lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Tähän liittyen perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika on kuusi kuukautta. Tiettyä työtehtävää varten tilattua rikosrekisteriotetta voi siten käyttää otteen voimassaoloaikana myös muita tehtäviä varten.
&#8211; Niitä tapauksia varten, joissa rikosrekisteriotetta ei aikapulan vuoksi olisi saatavilla ennen työnteon aloittamista, esitämme sääntelymallia, jossa työntekijän olisi toimitettava rikosrekisteriote työnantajan nähtäväksi viipymättä sen jälkeen, kun otepyyntö on käsitelty oikeusrekisterikeskuksessa, toteavat Lehto, Mäkynen ja Slunga-Poutsalo.

Perussuomalaiset: Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen oltava velvollisuus myös lyhyissä työsuhteissa

Lakivaliokunta on käsitellyt osaltaan hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamista siten, että työnantajalle annettaisiin oikeus selvittää työntekijöiden rikostaustaa myös lyhyissä, enintään kolme kuukautta kestävissä työsuhteissa. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Leena Meren ja jäsenien Mari Rantasen ja Sebastian Tynkkysen näkemyksen mukaan myös lyhyissä työsuhteissa rikostaustan selvittämisen tulisi olla velvollisuus.

Pelkkä oikeus selvittää työntekijän rikostaustaa ei riitä. Lisäksi huolta herätti lapsen edun riittävä huomioonottaminen.
&#8211; Kiinnitimme huomiota siihen, että esityksessä lakimuutoksen arviointi perustuu lähinnä työnantajille ja oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista vaikutuksista. Arvioinnissa pitäisi painottaa enemmän myös lapsen etua. Myös lapsiasiavaltuutettu on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei vaihtoehtoja ole arvioitu lainkaan lapsen oikeuksien kannalta, kertovat lakivaliokunnan perussuomalaiset Leena Meri, Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen.
Rikostaustaisia henkilöitä pyrkii töihin lasten pariin
Lakivaliokunnan perussuomalaiset vaativat, että kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostausta täytyy selvittää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rikostaustan omaavia henkilöitä pyrkii työskentelemään lasten pariin. Vaikka työsuhde olisi alle kolme kuukautta, kukaan vanhempi tuskin haluaisi luovuttaa lastaan esimerkiksi lapseen kohdistuvasta rikoksesta tuomitun hoiviin.
&#8211; Rikostaustaote on kelvollinen kuusi kuukautta kerrallaan, joten sitä voi käyttää myös toista työtehtävää varten. Niissä tapauksissa, joissa otetta ei aikapulan vuoksi ole mahdollista antaa ennen työsuhteen alkua, täytyy ote toimittaa viipymättä sen jälkeen, kun otepyyntö on käsitelty oikeusrekisterikeskuksessa, Meri, Rantanen ja Tynkkynen perustelevat.
Lakivaliokunnan perussuomalaiset jättivät tältä osin eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon.
&nbsp;

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Lasten oikeuksia ei huomioitu riittävästi lakiuudistuksessa – “Kaikkien lasten kanssa työskentelevien rikostausta täytyy selvittää”

Moni suomalainen on siinä käsityksessä, että alaikäisten kanssa työskentelevien henkilöiden mahdollinen rikostausta tarkistetaa. Hämmentävää kyllä, tämä ei pidä paikkaansa lyhytaikaisten työsuhteiden kohdalla. Mikäli esimerkiksi päiväkotityöntekijän työsuhde kestää alle kolme kuukautta, rikostaustaa ei edes saa selvittää. Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio vaatii asiaan pikaista korjausta. Asiaa puitiin eduskunnassa. 

Eduskunta kävi 7.11. lähetekeskustelun Sami Savion ja useiden muiden perussuomalaisten kansanedustajien allekirjoittamasta lakialoitteesta, jossa tähdätään alaikäisten turvallisuuden parantamiseen lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia muuttamalla.
Työnantajien on nykyisen lainsäädännön mukaan pyydettävä alaikäisten kanssa työskenteleviä henkilöitä esittämään rikostaustaote työ- tai virkasuhteeseen ottamisen yhteydessä. Otteesta ilmenevät mahdolliset lapseen kohdistuneet rikokset, samoin esimerkiksi seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikokset. Lakia ei kuitenkaan sovelleta tehtävissä, jotka kestävät yhden vuoden aikana yhteensä enintään kolme kuukautta. Kyseinen rajoitus on Savion mukaan jäänne ajalta, jolloin sijaisten käyttö oli selvästi nykyistä vähäisempää.
&#8211; Esimerkiksi päiväkoteihin joudutaan nykyään palkkaamaan huomattava määrä lyhytaikaisia sijaisia, joiden rikostaustaa työnantajalla ei ole edes halutessaan oikeutta tarkastaa. Perussuomalaiset vaativat rikostaustan selvittämistä myös lyhyissä työsuhteissa. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on todennut, että rikostaustaote tulisi vaatia jo ennakoivasti sijaisrekistereihin kirjautuvilta työnhakijoilta. Tämäkin on huomioitu lakialoitteessamme, Savio toteaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko nosti aiemmin tänä syksynä eduskunnan kyselytunnilla esille sen, että muun muassa Vantaan kaupunki on saanut eduskunnan oikeusasiamieheltä nuhteet tarkastettuaan lyhytaikaisten sijaisten rikostaustat. Vantaalla ei enää tehdä moitteita saaneita tarkastuksia. Työnantajien ja lapsiasiavaltuutetun lisäksi rikostaustan selvittämistä rajoittava kolmen kuukauden sääntö on herättänyt hämmennystä vanhempien keskuudessa.
&#8211; Perussuomalaiset katsovat alaikäisten turvallisuuden vahvistamisen kuuluvan lainsäätäjän keskeisiin velvollisuuksiin. Vanhempien huoliin on vastattava konkreettisin toimin, Savio vaatii.
Savio arvioi lainmuutoksella olevan mahdollisuuksia edetä vielä tällä vaalikaudella ja katsoo asialle löytyvän tukea yli puoluerajojen. Perussuomalaiset tiedustelivat 18. lokakuuta eduskunnan kyselytunnilla oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.), onko hän valmis edistämään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä. Ministeri lupasi paneutua asiaan oikeusministeriön virkamiesten avustuksella ja ryhtyä tarvittaessa ripeisiin toimenpiteisiin.
&#8211; Odotamme oikeusministeri Häkkäsen täyttävän lupauksensa ja aloittavan myös konkreettisen lainvalmistelun. On kyse erittäin tärkeästä asiasta, suomalaislasten turvallisuudesta, Savio muistuttaa.

Lasten kanssa työskentelevien rikostaustaa ei tarkisteta, jos kyseessä lyhyt sijaisuus – Sami Savio vaatii asiaan muutosta: “Vanhempien huoliin on vastattava”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio vaatii tekemässään lakialoitteessa lyhytaikaisestikin lasten kanssa työtä tekevien henkilöiden rikostaustan selvittämistä.

Lisäksi Savion ja usean muun perussuomalaisen kansanedustajan allekirjoittama lakialoite velvoittaisi työnantajaa pyytämään rikostaustaotteen sijaisrekisteriin rekisteröityviltä työnhakijoilta.
Lyhytaikaiset sijaiset tarkastamatta
Työnantajan on nykyään pyydettävä alaikäisten parissa työskenteleviä henkilöitä esittämään rikostaustaote työ- tai virkasuhteeseen ottamisen yhteydessä. Otteesta ilmenevät mahdolliset lapseen kohdistuneet rikokset, samoin esimerkiksi seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikokset.
Lakia ei kuitenkaan sovelleta tehtävissä, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta.
&#8211; Muun muassa päiväkoteihin joudutaan palkkaamaan lyhytaikaisia sijaisia, joiden rikostaustaa työnantajalla ei ole edes oikeutta tarkistaa. Muussakin lasten parissa tehtävässä työssä kohdataan usein tilanteita, joissa työsuhde kestää korkeintaan muutaman päivän tai viikon.
&#8211; Rikostaustan selvittämistä rajoittava kolmen kuukauden sääntö on herättänyt aiheellista hämmennystä vanhempien keskuudessa. Lakialoitteen toteutuminen poistaisi kolmen kuukauden aikarajoituksen, Savio toteaa.
Kyse on alaikäisten turvallisuudesta
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää lain nykytilaa ongelmallisena. Lapsiasiavaltuutettu on todennut, että rikostaustaote tulisi vaatia jo ennakoivasti sijaisrekistereihin kirjautuvilta työnhakijoilta.
Savio pitää Kurttilan ehdotusta perusteltuna ja on sisällyttänyt sen tekemäänsä lakialoitteeseen.
&#8211; Myös lyhytaikaisesti lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan tarkistamiseen velvoittava lainmuutos kohentaisi lasten turvallisuutta, tarjoaisi vanhemmille mielenrauhaa ja samalla helpottaisi sekä työnantajien että ilman rikollista taustaa töitä hakevien henkilöiden asemaa, Savio toteaa.
&#8211; Kyse on alaikäisten turvallisuudesta, joten lainsäätäjän tulee reagoida asiaan mahdollisimman pikaisesti.