Turvapaikanhakijat

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä. Somekanavillaan Purra avaa konkreettisesti, kuinka muutosta tarvitaan, sillä nykyisellään työn heikot kannustimet johtavat tilanteeseen, jossa maahanmuuttajan työllisyys heikkenee pian maahan saapumisen jälkeen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää maahanmuuttajataustaisten nuorten lähettämistä Afrikkaan ”kurinpitoleireille” haitallisena ilmiönä, joka on kitkettävä suomalaisesta yhteiskunnasta pois kokonaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen vaatii Suomea ottamaan käyttöön mallin, jossa työkykyisillä ja työttömillä turvapaikanhakijoilla on velvoite osallistua yleishyödylliseen työhön. Saksassa vastaava käytäntö on jo käytössä, ja kieltäytymisestä seuraa avustusten leikkaaminen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa, että puolueen kädenjälki näkyy merkittävällä tavalla Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuuton lainsäädäntö on kiristynyt perussuomalaisen sisäministeri Mari Rantasen johdolla. Turvapaikanhakijoiden määrä on puolittunut tämän hallituskauden aikana, mutta maahanmuuttoasioissa riittää tekemistä myös tuleville hallituksille.

Britannian työväenpuolue aIkoo asuttaa turvapaikanhakijoita kunnallisiin vuokra-asuntoihin pois hotelleista. Suunnitelma nostattaa kansalaisissa raivoisia tunteita paikallisvaalien alla. Yli miljoona sosiaalista asuntoa jonottavaa brittiä seuraa epäuskoisena hallituksen aikeita jättää ehkä vuosiakin uutta kotia odottaneet kantakansalaiset tyhjn käsin kasvavaan kansalliseen kurjuuteen.

Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.

Terrorijärjestö Isis ylistää Australiassa Bondi Beachin juutalaisfestivaaliin kohdistunutta joukkomurhaa ”ylpeyden aiheena”. Terroristijärjestö ei järjestön uutiskirjeessä kuitenkaan ota iskua virallisesti vastuulleen. Viranomaisten selvityksen alla on nyt muun muassa Iranin mahdollinen osuus verilöylyyn.

EU-maiden maahanmuuttolinja on kokenut muutoksen. EU-sisäministerien uudessa asetusehdotuksessa avataan mahdollisuus siirtää turvapaikkaprosessit EU:n ulkopuoliseen kolmanteen maahan ja perustaa erityisiä paluukeskuksia niihin.

Maahanmuuton vastustaminen on nyt Reform UK:n myötä valtavirtaa Britanniassa ja tämä tosiasia on laittanut valtaa pitävän työväenpuolueenkin kääntämään kelkkansa. Nyt haetaan mallia Tanskasta, jossa demarihallitus on ottanut kovat keinot käyttöön segregaation katkaisemiseksi. Britannian olisi hyvä olla maa, jolla on enemmän työntö- kuin vetovoimaa.

Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Aikuisena Suomeen vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden kotoutuminen on enemmän tai vähemmän epäonnistunut. Heistä työllisiä on vain 42 prosenttia ja tukia he saavat keskimäärin yli 10 000 € vuodessa. Helsingin Sanomat on saanut käyttöönsä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen datahuoneen tekemän analyysin siitä, miten pakolaisryntäyksen myötä oleskeluluvan saaneilla on Suomessa mennyt.

Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.

Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.

Sekä keskustalla että perussuomalaisilla on pitkälti sama tilannekuva Suomen väestökehityksestä ja maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Ratkaisuksi perussuomalaiset esittävät konkreettisia toimia, joilla vähennetään Suomelle haitallisen maahanmuuton määrää. Keskustan ratkaisu sen sijaan on työn tai opiskelun perusteella Suomeen tulevien määrän lisääminen siinä toivossa, että edes osa tulijoista työllistyy tai kotoutuu.

Pohjoismaiden maahanmuutosta vastaavat ministerit kokoontuivat tiistaina Helsinkiin etsimään keinoja turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamiseksi. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen pitää Ylessä julkaistun uutisen mukaan palautusten suurimpana ongelmana sitä, että vain viidennes palautuspäätöksistä toteutuu, vaikka päätös palauttamisesta olisi jo tehty.

Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.

Vielä kymmenen vuotta sitten oli tabu keskustella siitä, miten Ruotsi muuttuisi, kun maahan asettuu satojatuhansia ihmisiä täysin vieraista kulttuureista. Solidaarisuus oli avainsana ja seurauksien kanssa nyt eletään. Väestörakenteen muutos on peruuttamaton ja ruotsalaiset eivät enää välttämättä ole enemmistö omassa maassaan.

Viime viikonloppuna turistit reagoivat omalla tavallaan Euroopan pakolaisongelmaan. He työnsivät Miloksen saarelle rantautumista yrittäneet laittomat maahanmuuttajat takaisin merelle. Kreikka on palauttanut kesän ja alkusyksyn aikana satoja turvapaikanhakijoita takaisin Pakistaniin, Bangladeshiin ja Egyptiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Kreikan toimia.

Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi eilisillan A-studiossa itärajan droonimuuria sekä muuttoliike- ja siirtolaispaineen vähentämistä Eurooppaan. Rajaturvallisuuden turvaamiseen tarvitaan monenlaisia eri välineitä ja elementtejä, Rantanen korostaa.

Kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä on aivan käsittämätöntä, että valtio kustantaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisen Tampereella hulppeassa miljoonahuvilassa Pyhäjärven rannalla samaan aikaan kun suomalaisten palveluja leikataan joka rintamalla.

Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

Viime vuonna enää 52 kuntaa ja toissa vuonna 66 kuntaa otti kiintiöpakolaisia. Taustalla on muun muassa hallituksen toteuttama pakolaiskiintiön pienentäminen 500:aan. Vuosina 2021–2023 vuotuinen kiintiö oli 1 050–1 500 ihmistä.

Useat mediat uutisoivat eilen, että lukuisiin rikoksiin syyllistynyt irakilaistaustainen Milan Jaff tullaan karkottamaan Suomesta. Maahanmuuttovirasto on peruuttanut Jaffin oleskeluluvan ja määrännyt hänet karkotettavaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää Jaffin karkotusta sekä tärkeänä suomalaisten turvallisuuden kannalta että merkittävänä signaalina rikollisille.

Kreikan hallitus on päättänyt lopettaa Pohjois-Afrikasta meritse saapuvien henkilöiden turvapaikkahakemusten vastaanottamisen ainakin kolmen kuukauden ajaksi. Jatkossa tavoitteena on, että laittomasti maahan tulleelle annetaan kaksi vaihtoehtoa: joko poistut maasta heti vapaaehtoisesti tai menet muutamaksi vuodeksi vankilaan ja poistut sen jälkeen maasta.

Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Keskustelu pakolaiskiintiöstä ja sen mahdollisesta lakkauttamisesta käy jälleen kiihkeänä. Eräät järjestöt ja henkilöt ovat usein väittäneet, että lakkauttaminen rikkoisi kansainvälistä oikeutta, mutta todellisuudessa näin ei ole asianlaita. - Jokainen kansallisvaltio saa itse päättää, ottaako vastaan kiintiöpakolaisia vai ei, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Mikael Lith.

Saksan liittovaltion poliisi iski kansainvälisen yhteistyön tuloksena ihmissalakuljettajaliigaan ja pidätti elokuun 7. päivänä viisi sen jäsentä. Rikollisten todellisen määrän arvioidaan olevan huomattavasti suurempi. Salakuljetetuilta vaadittiin palkkioksi tuhansia euroja.

Eilen uutisoitiin, että Maahanmuuttovirasto on antanut uuden ohjeistuksen, jonka mukaan Gazasta tuleville turvapaikanhakijoille myönnetään turvapaikka automaattisesti tuoreen maatiedon perusteella. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan linjaus rikkoo sekä kansallista lakia että EU-oikeutta puhumattakaan linjauksen vastuuttomuudesta. Linjaus on uhka Suomen turvallisuudelle.