Ulkomaalaislaki

Ulkomaalaislain muutokset astuivat voimaan 1.6.2025. Muutosten tavoitteena on turvapaikkatutkinnan sujuvoittaminen ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäytösten ehkäiseminen. Keskeisiin uudistuksiin kuuluu karkottamis- ja käännyttämispäätösten täytäntöönpanon selkeyttäminen, uusintahakemusten käsittelyn yksinkertaistaminen sekä kotimaahan matkustamisen merkityksen täsmentäminen suojeluaseman lakkautusharkinnassa.

Hallitusohjelman mukaan maassa laittomasti oleskelevilta poistetaan oikeus muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Aiheesta käydyssä keskustelussa eduskunnassa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arveli, että historiankirjoituksessa lakimuutosten merkitys Suomen yhteiskuntarauhan myönteiselle kehitykselle nousee suurempaan arvoon kuin nyt vielä edes osataan kuvitella. 

Hallituksen esitys laittomasti maassa olevien palveluiden rajoittamisesta heijastelee vihreiden kansanedustajan Bella Forsgrénin mielestä empatian puutetta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kuitenkin korostaa, että rajoitukset liittyvät ulkomaalaislainsäädännön laajempaan uudistukseen, jolla pyritään myös vähentämään laittomasti maassa oleskelevien aiheuttamia lieveilmiöitä, kuten rikollisuutta ja ihmisten hyväksikäyttöä.

Hallitus rajoittaa kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.

Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin. Tavoitteena on sujuvammat prosessit ja tehokkaampi viranomaistoiminta.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen, jossa kiristetään ulkomaalaislakia turvapaikanhakijoiden ja suojelua saaneiden osalta. Jatkossa muun muassa lähtömaassa lomailu johtaisi lähtökohtaisesti ulkomaalaisen suojeluaseman lakkauttamiseen.

Keskiviikkona 26.2. eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Hallintovaliokunnan perussuomalaiset Mira Nieminen, Rami Lehtinen ja Mauri Peltokangas ovat tyytyväisiä uudistuksiin ja pitävät tärkeänä, että Ukrainan ja ukrainalaisten tukemista jatketaan.

Ulkomaalaislakia halutaan muuttaa niin, että tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat olisivat jatkossa luonteeltaan aina tilapäisiä eli B-lupia. Lupa ei siis muuttuisi jatkuvaksi A-luvaksi kolmen vuoden jälkeen, kuten voimassa olevan lain mukaan tapahtuisi.

Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan muun muassa pidentämällä pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa sekä edellyttämällä suomen tai ruotsin kielen taitoa ja työhistoriaa. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi lähti lausunnoille 24.1.

Uuden vuoden alkaessa myös Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy. Kansainvälisen suojelun lupiin on tullut merkittäviä muutoksia 2. tammikuuta alkaen, kun ulkomaalaislain muutokset tulivat voimaan. - Muutokset lisäävät uusia, merkittäviä perusteita kansainvälisen suojelun myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle, ja samalla Suomen turvallisuus paranee, sisäministeri Mari Rantanen korostaa.

Sisäministeriö on toimittanut yhdenvertaisuusvaltuutetulle tämän pyytämän lisäselvityksen pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelusta. Sisäministeriön vastauksessa selvennetään yksityiskohtaisesti, ettei ministeriön poliittinen johto ole ohjeistanut tai käskenyt virkamiehiä syrjimään ketään uskonnon tai millään muullakaan perusteella. Virkamiehet eivät myöskään ole syyllistyneet syrjintään valmistellessaan pakolaiskiintiön kohdentamista.

Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.

Eduskunnassa äänestettiin tänään ulkomaalaislain muuttamisesta. Uudistuksen pääasiallisena tarkoituksena on asettaa työntekijän oleskeluluvan ehdoksi vähintään 1 600 euron alaraja. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uutta lakia hyvin perusteltuna.

Maria Ohisalon toimiessa sisäministerinä hallitus kiisti katujengiongelman. Perussuomalaiset yrittivät varoittaa ongelmista jo silloin. Nykyään kukaan ei kiistä ongelmaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ulkomaalaislakiin ehdotettuja muutoksia hyvin tarpeellisina, jotta Suomessa voidaan vielä välttää Ruotsin tai Saksan ongelmat.

Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta tiukentaa säilöönoton ja maahantulokiellon säännöksiä, mikä sujuvoittaa merkittävästi palautusprosessia.

Tänään lähetekeskustelussa oli hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta. Kansanedustaja Mauri Peltokankaan mukaan kyseessä on jälleen yksi jo hallitusneuvotteluissa sovittu maahanmuuttopolitiikan kiristystoimenpide, jolla pyritään tehostamaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista ja turvaamaan paremmin yleinen järjestys ja yleinen turvallisuus sekä kansallinen turvallisuus.

Keväällä eduskunta hyväksyi useita tärkeitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä lakeja. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uudistuksia onnistuneina.

Moni suomalainen hieraisi silmiään maanantaina nähdessään sosiaalisessa mediassa vihreiden julkaisun. Oppositiopuolue syyttää siinä omituisten perusteluiden saattelemana hallitusta rasistisista teoista. Päivitys on kerännyt alleen sekä Facebookissa että Instagramissa lukuisan määrän huomautuksia, joissa vihreiden virheellisiä käsityksiä arvostellaan. Myös perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pitää julkaisua kummallisena.

Jatkossa turvapaikanhakijoille ei enää myönnetä oleskelulupia opiskelun, työn tai elinkeinon harjoittamisen perusteella eli kaistanvaihto ei onnistu. Myös turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden päättyminen muuttuu.

Maahanmuuttoviraston määrittämät toimeentulorajat nousevat marraskuun alussa. Toimeentulorajoja nostetaan, koska ne on päivitetty viimeksi vuonna 2013 eivätkä enää vastaa nykyisiä elinkustannuksia.

Oleskelulupien myöntäminen tiukentui tämän kuun alusta ulkomaalaislain muutosten astuttua voimaan. Jatkossa oleskeluluvan saamiseen vaikuttaa aiempaa enemmän myös hakijan oma toiminta, esimerkiksi laiton oleskelu Suomessa tai viranomaisten tietoinen harhaanjohtaminen.