Tanskan sosialidemokraatteja edustava maahanmuuttoministeri ylistää Suomen taistelua Venäjän hybridioperaatiota vastaan. Hän pitää EU:n nykyistä turvapaikkajärjestelmää täysin epäonnistuneena ja kannattaa turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä EU:n ulkopuolisiin maihin.

Aftonbladet-lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa Tanskan maahanmuuttoministeri Kaare Dybvad Bek (SDP) kirjoittaa, että Eurooppa on menossa kohti uutta turvapaikanhakijakriisiä ja korostaa, että EU:n tulee alkaa käsitellä turvapaikkahakemuksia Euroopan ulkopuolisissa maissa. Mielipidekirjoituksen toinen allekirjoittaja on Kööpenhaminan yliopiston valtiotieteen professori Peter Nedergaard.

Kirjoittajat ovat tyytyväisiä siitä, että EU sai vihdoin kasaan uuden turvapaikkasopimuksen, joka tarjoaa jäsenmaille uusia keinoja laittoman siirtolaisuuden hallintaan. He korostavat kuitenkin, että vaikka sopimus sisältää järkeviä uudistuksia, se ei tule ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmät tulevat jatkossakin olemaan kriisissä, Kaare Dybvad Bek ja Peter Nedergaard kirjoittavat.

– Varmistaako EU:n turvapaikkasopimus sen, että me pystymme vuonna 2024 pysäyttämään Eurooppaan tulevan tappavan siirtolaisvirran? Ei.

Laittoman siirtolaisuuden huippuvuosi

Vuonna 2023 EU:n ulkorajalle tuli noin 380 000 laitonta siirtolaista. EU-alueella jätettiin yli 1,1 miljoonaa turvapaikkahakemusta ja yli 3 7000 ihmistä hukkui Välimereen yrittäessään päästä Eurooppaan laittomasti. Luvut ovat korkeimmillaan vuoden 2016 turvapaikanhakijakriisin jälkeen.

Kirjoittajien mielestä nykyinen turvapaikkajärjestelmä tulee uudistaa perinpohjaisesti, koska se on epähumaani ja suosii niitä siirtolaisia, joilla on varaa maksaa ihmissalakuljettajille. Vahvimmat ja varakkaimmat saavat turvapaikan, eivät ne, joilla olisi suurin tarve turvapaikalle.

– Noin puolet Eurooppaan turvapaikanhakijoina päässeistä ei ole lainkaan suojelun tarpeessa.

Samalla rahalla voitaisiin auttaa kriisialueilla

Perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden elättäminen EU:ssa maksaa satoja miljoonia euroja, ja heidän palauttamisessaan kotimaahan on suuria vaikeuksia. Näillä rahoilla voitaisiin paremmin auttaa naisia ja lapsia kriisialueilla.

Monissa EU-maissa on alettu kannattaa turvapaikanhakijoiden siirtämistä EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa heidän hakemuksensa käsitellään ja joissa turvapaikka myönnetään, jos sellaiselle on todistettu tarve. Tämä menettely romuttaisi ihmissalakuljettajien ansaintamallin, kun ihmisillä ei olisi enää kannustinta lähteä vaaralliselle matkalle Välimeren yli.

Turvapaikanhaku siirrettävä EU:n ulkopuolelle

Italia on jo aloittanut yhteistyön Albanian kanssa. Italian merivartioston mereltä pelastamat siirtolaiset on tarkoitus kuljettaa Albaniaan turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. Myös Saksa tutkii mahdollisuutta yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa. Itävalta on samoilla linjoilla.

Tanskan maahanmuuttoministeri Kaare Dybvad Bek kertoo, että kun Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson (kok) vieraili viime vuonna Tanskassa, hän puhui turvapaikkakäsittelyn siirtämisestä EU:n ulkopuolelle. Ruotsissakin on siis otettu käyttöön uusi lähestymistapa.

Suomi taistelee Venäjän hybridioperaatiota vastaan

Ministeri Kaare Dybvad Bek ottaa kirjoituksessaan esille myös Suomen tilanteen Venäjän hybridioperaation kohteena.

– Suomi on joutunut kokemaan, miten ihmissalakuljettajat ovat tuoneet siirtolaisia muun muassa Syyriasta, Somaliasta, Jemenistä ja Irakista Moskovaan ja sieltä Suomen rajalle hakemaan turvapaikkaa.

– Tilanne on absurdi ja osoittaa miten toimintakyvytön Euroopan turvapaikkajärjestelmä on, ministeri Bek kirjoittaa.

– Onneksi Suomi taistelee vastaan. Suomalaiset yrittävät suojella ulkorajaansa ja pysäyttää laittoman siirtolaisuuden.

SUOMEN UUTISET