Tuoreet PISA-tulokset: osaamistaso laskenut jyrkästi Suomessa, mutta Viro yltää aivan kärkimaiden tuntumaan

Nuorten matematiikan osaaminen ja lukutaito ovat heikentyneet miltei kaikissa OECD-maissa, mutta Suomen kohdalla voidaan puhua romahduksesta. ”Pudotus on isompi kuin koskaan aiemmin”, kuvaili tutkija Arto Ahonen PISA-tiedotustilaisuudessa opetusministeriössä. Lukutaidon osalta hän luonnehti Suomen tulosta sanoilla ”historiallisen heikko.”

Suomen pisteet yltävät kuitenkin edelleen OECD-maiden keskitasolle, mikä johtuu siitä, että vielä vuosituhannen alussa Suomi sijoittui PISA-mittelössä suhteellisen korkealle.

PISA-lyhenne tulee sanoista Programme for International Student Assesment. Kansainvälinen tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein, ja joka kerralla painotetaan hiukan eri asioita. Tällä kertaa erityisen kiinnostuksen kohteena oli matematiikka ja lukutaito. Suomesta PISAan osallistui yli kymmenen tuhatta peruskoulun yhdeksäsluokkalaista.

PISA:lla mitattavaa osaamista kuvaavat käyrät ovat viime vuosina olleet laskusuunnassa lähes kaikkialla, mutta Suomessa tulokset ovat edelliskerrasta – vuodesta 2018 – suorastaan romahtaneet.

Globaalia osaamisen heikkenemistä tutkijat eivät osaa selittää, mutta mitä Suomen PISA-menestykseen tulee, tutkijoilla ja kouluissa työskentelevillä opettajilla on useitakin kiinnostavia ja toisistaan eriäviä näkemyksiä. Siitä koulutuksen asiantuntijat kuitenkin ovat yksimielisiä, ettei korona-ajan poikkeusolosuhteita käy ikävistä uutisista syyttäminen.

Nyt julkistetuissa PISA-tilastoissa loistavat perinteiseen tapaan Itä-Aasian maat – Korea ja Japani ovat jopa hiukan parantaneet vauhtiaan. Kiinnostavaa on myös se, että Viro yltää aivan kärkimaiden tuntumaan.

Lienee siis aihetta tutkia tarkemmin, mitä Viron koulujärjestelmässä tehdään oikein, ja olisiko Suomella eteläisestä naapurista jotakin opittavaa esimerkiksi työrauhan, vaatimustason tai opettajan auktoriteetin suhteen.

PISA-tuloksia pohdittaessa on hyvä muistaa, että PISA ei esimerkiksi matematiikan osalta mittaa varsinaisten matemaattisten oppisisältöjen osaamista. PISA kertoo oppilaitten ”arkimatematiikan taidoista” eli kyvystä ymmärtää numeroina ja graafeina esitettävää informaatiota jokapäiväisen elämän tilnteissa.

PISA ei siten kerro vielä siitä, millaiset jatko-opintovalmiudet oppilailla on matematiikassa. Sen selvittämiseksi pitää seurata esimerkiksi kansainvälistä TIMMS-tutkimusta, jossa Suomi on menestynyt – valitettavasti – suhteessa paljon huonommin kuin vaikkapa PISAssa.

Suomen Uutiset seuraa asiantuntijoiden PISA-keskustelua. Aihetta ruoditaan myös alkuvuodesta ilmestyvässä päivitetyssä Koulukirjassa, jonka julkaisee ajatuspaja Suomen Perusta. Ensimmäisen, 2021 julkaistun Koulukirjan voi ladata täältä.