

LEHTIKUVA
Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen
Sähkön hinnannousu yhdessä ilmastopaniikin kanssa kiihdyttää hankkeita uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Yhdellä tuulivoimalan sijaintipäätöksellä voidaan puhaltaa puolet pois paikallisen pienen ihmisen elämäntyöstä.
Taalainmaalla tapahtuu: Ruotsalaispariskunta osti seudulle tyypillisen, historiallisen rakennuksen kera viehättävän tontin. Laittoivat sitten uuden lämmitysjärjestelmän, tekivät toimivat kylppärit, aitasivat pihan ja pistivät kaiken niin sanotusti viimeisen päälle kuntoon.
Menivät sitten pankkiin saadakseen kiinteistölleen uuden vakuusarvon. Olivat ostaneet talon 905 000 kruunulla, rempanneet kattavasti ja sen mukaan arvo olisi noussut 1,4 miljoonaan. Pankin mukaan peruskorjatun kiinteistön arvo on 700 000 kruunua ja piste. Pariskunnalla onkin nyt sitten 120 prosenttia velkaa talon arvoon suhteutettuna.
Syynä kiinteistön arvon romahdukseen on lähelle rakennettava tuulivoimala. Itse asiassa pelkästään Taalainmaalle on tulossa 350 uutta tuulivoimalaa, joten perkeleet tulevat raikaamaan useammassakin punaisessa tuvassa Ruotsin sydänmailla.
Laskee hintoja kilometrienkin päässä
Tutkijat Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson ovat selvittäneet tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. He ovat käyneet läpi 100 000 kiinteistökauppaa ja tutkimustulosten mukaan tuulivoimalan läheisyydellä on ”melko suuri” vaikutus kiinteistön hintaan.
Kahden kilometrin säteellä tuulivoimalasta sijaitseva kiinteistö maksaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin 10 kilometrin päässä sijaitseva vastaava kohde. Kaikkein uusimpien ja entistä suurempien voimaloiden hintavaikutus voi olla vieläkin suurempi.
– Hintojen lasku voi olla seurausta useammastakin tekijästä. Tuulivoimalan näkee ja sen kuulee mutta se vaikuttaa myös maisema- ja luontoarvoihin, tutkija Wilhelmsson toteaa.
Globaalit voitot kompensoitava paikallisesti
Kiinteistötalouden professori Wilhelmssonin mielestä tuulen avulla tuotettava uusiutuva energia on Ruotsille globaalisti mittaamattoman arvokasta mutta lasku maksetaan paikallisesti. Koska tuulivoiman taloudellinen hyöty on mittavaa, siitä riittäisi kompensaatiota myös paikallisille haitoille.
– Kompensaatiojärjestelmän rakentamista olisi syytä pohtia ja saada laskelmat mukaan jo tuulivoimaloiden sijoituspaikoista päätettäessä.
Vuonna 2020 Ruotsiin pystytettiin 357 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä oli 4333. Tuulivoiman osuus koko Ruotsin sähköntuotannosta oli samana vuonna 16 prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- KHT voimalan läheisyys kiinteistökauppa Mats Wilhelmsson Hans Westlund arvon lasku sijaintipäätös remontti vakuus kiinteistön arvo tuulimylly maisema- ja luontoarvot tuulipuisto laina energiantuotanto tuulivoimala sähköntuotanto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Hallituksen ilmastokunnianhimosta tulossa jättilasku suomalaisille veronmaksajille – perussuomalaisille riittäisi vähempikin kunnianhimo

Bloomberg: Energiapolitiikan murros kohti uusiutuvia lähteitä johtaa sähkönsaannin epävarmuuteen – sähköstä voi tulla ylellisyystuote, johon kaikilla ei ole varaa

Simula vaatii hallitusta puuttumaan maanomistajien epätasa-arvoiseen asemaan tuulivoimala-alueilla: ”On syntymässä tilanne, jossa lisääntyvien tuulivoima-alueiden myötä yksityisiä maita lähes pakkolunastetaan”

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haitoilta – Kaisa Juuso peräänkuuluttaa ministeriltä vastuunkantoa tuulivoimarakentamisen seurauksista
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Suuri epäkeskustelu toimittajien vasemmistolaisuudesta – mielipide-eliitin sananvalta tukahdutti mediakritiikin
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













