
Viikon 30/2017 luetuin
Heinäkuu 2017 luetuin
Tutkimus: Saksan media ei kertonut pakolaiskriisistä rehellisesti
Kun sadattuhannet turvapaikanhakijat saapuivat Saksaan syksyllä 2015 ja alkuvuodesta 2016, maan sanomalehdet ottivat tehtäväkseen kansan kasvattamisen. Samalla ne hylkäsivät perinteisen neljännen valtiomahdin roolinsa poliittisen päätöksenteon objektiivisina kriitikkoina. Tähän johtopäätökseen tuli Otto Brenner -säätiön tutkijaryhmä.
Tutkijat kävivät läpi tuhansia saksalaisia sanomalehtiartikkeleita pakolaiskriisin ajalta. Heidän päätelmänsä aineiston perusteella oli, että journalistit menettivät objektiivisuutensa ja että he repivät kansaa kahtia. Die Zeit raportoi perjantaina etukäteen maanantaina 24. heinäkuuta julkaistavasta tutkimuksesta.
Englanninkielisen The Local -julkaisun mukaan tutkimusraportti arvostelee valtavirtamediaa asettumisesta liittokansleri Angela Merkelin avoimien ovien pakolaispolitiikan taakse ja kritiikittömästä poliittisen eliitin iskulauseiden toistelusta.
Journalistit kohtelivat hallituksen politiikkaa kritisoivia ihmisiä epäilyttävinä ja potentiaalisesti rasisteina. Samalla sanomalehdet näkivät roolinsa olevan kansalaisten kasvattaminen paremmiksi ihmiseksi, tutkijat toteavat artikkelissaan.
“Useimmat journalistit epäonnistuivat työssään, jossa heidän oletetaan objektiivisesti kuvailevan maailmaa lukijoilleen”, tutkijaryhmää vetänyt Die Zeitin entinen päällikkötoimittaja Michael Haller totesi.
Uutisartikkeleiden yhteyteen sekoitettiin usein journalistin oma mielipide, kun taas tavallisten kansalaisten, asiantuntijoiden ja turvapaikanhakijoiden itsensä mielipiteet usein sivuutettiin, Halle lisäsi Die Zeitille.
Raportin mukaan suurten sanomalehtien moralistinen raportointi söi massiivisesti yleisön luottamusta valtavirtamedialta. Lisäksi se jakoi saksalaista yhteiskuntaa kahtia.
Saksalaismedia kohtasi rajua kritiikkiä, kun Kölnin ja monien muiden saksalaisten suurkaupunkien uudenvuoden 2016 juhlissa tapahtunut satojen naisten seksuaalinen häirintä jäi isoilta mediataloilta lähes kokonaan uutisoimatta.
Saksassa kriittiset kansalaiset alkoivat kutsua valtavirtamediaansa valemediaksi (Lügenpresse), kun Suomessa saman termin otti käyttöön valtamedia itse puhuessaan kilpailijoistaan sosiaalisessa mediassa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.