

LEHTIKUVA
Vauhdilla suosiotaan kasvattavasta uudesta vasemmistopuolueesta toivotaan Saksassa AfD:n kilpailijaa
Vasemmistopuolue Linkestä eronneen entisen ryhmäjohtajan Sahra Wagenknechtin perustama uusi puolue lisää Saksassa ennätysvauhdilla kannatustaan. Sen toivotaan syövän viikkoja jatkuneissa suurmielenosoituksissa kiellettäväksi vaaditun AfD-puolueen suosiota.
Jos Saksassa pidettäisiin liittopäivävaalit ensi sunnuntaina, niin ”Sahra Wagenknecht -liittymä” (BSW) saisi Saksan yleisradion teettämien tuoreimpien kyselyjen mukaan 5-6 prosenttia äänistä.
AfD-puolueen kannatus on laskenut samoissa kyselyissä puolestaan kolmella prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin. Sosialidemokraattien kannatus on noussut vastaavasti kahdella prosenttiyksiköllä 16 prosenttiin.
Oppositiossa istuvaa kristillisdemokraattista unionia (CDU/CSU) kannattaa tällä hetkellä 31 ja vihreitä noin 13 prosenttia.
Liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtamassa liikennevalohallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuvat liberaalit (FDP) putoaisivat neljällä prosentillaan kokonaan liittopäiviltä.
Kovin kisa syksyn osavaltiovaaleissa
Monissa itäisen Saksan osavaltioissa uusi vasemmistopuolue lyö kyselyissä muut puolueet kristillisdemokraatteja ja AfD:tä lukuun ottamatta.
Etenkin ensi syykuussa vaalivuorossa olevissa osavaltioissa sen suosio on noussut kohisten.
Thüringenissä sitä äänestäisi 17, Brandenburgissa 13 ja Sachsenissa kahdeksan prosenttia äänestäjistä.
Suosituin puolue näissäkin osavaltioissa on yhä AfD 28-35 prosentin kannatuksella.
Sachsen-Anhaltissa, jossa vaalit pidetään kahden vuoden kuluttua, Wagenknechtin puolue saisi tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 23 prosenttia äänistä.
Puolue aikoo osallistua omilla ehdokkaillaan kesäkuussa europarlamenttivaaleihin ja syksyllä pidettäviin maapäivävaaleihin.
Ryhmäoikeudet ja rahoitus pienenevät
Itsevarma, suorasanainen ja peittelemättömän äveriäästi pukeutuva Sahra Wagenknecht veti mukaansa yhdeksän vasemmistopuolue Linken 38 liittopäiväedustajasta.
Liittopäivin perjantaisen päätöksen mukaan sekä Wagenknecht-puolue että jäljelle jääneet Linke-puolueen edustajat muodostavat molemmat omat ryhmänsä.
Koska kummallakaan niistä ei ole liittopäivillä varsinaiselta liittopäiväryhmältä vaadittua vähintään 37 edustajaa, niin niiden oikeuksia ja niiden annettavaa rahoitusta pienennettään.
Tämä tarkoittaa, että niiden hallituksen vastattavaksi ja sen toiminnan kontrolloimiseksi tarkoitettujen parlamentaaristen kysymysten määrä rajoitetaan korkeintaan kymmeneen kysymykseen kuukaudessa.
Saksalaisen käytännön mukaan hallitus vastaa niin sanottuihin pieniin kysymyksiin kirjallisesti. Poliittisesti merkittävimmissä asioissa eli niin sanotuissa suurissa kysymyksissä keskustelu käydään istuntosalissa.
AfD:n kannatuksen nujertamiseksi
Vasemmistoryhmän pilkkoutuminen kahteen ja sitä seurannut varsinaisen liittopäiväryhmästatuksen menettäminen heijastuu myös oikeuteen esittää ajankohtaisesta teemasta ”Aktuelle Stundea” eli tunnin kestävää keskustelua.
Wagenknecht-ryhmä sai luvan esittää ”ajankohtaista tuntia” enää yhden kerran vuodessa ja sitä yli tuplasti suurempi Linke-ryhmä kahdesti vuodessa.
Saksalaisessa poliittisessa keskustelussa Wagenknecht-puolueen toivotaan leikkaavan viime viikkojen monissa suurissa hallituksen kiittelemissä joukkomielenosoituksissa kiellettäväksi vaaditun AfD:n suosiota.
Haluttu vieras köyhien asialla
Päinvastoin kuin AfD:n edustajat Wagenknecht on erittäin haluttu vieras Saksan yleisradion ja muun valtamedian poliittisissa keskusteluohjelmissa.
Media siteeraa mielellään myös hänen aviomiestään Oskar Lafontainea, joka toimi ennen vasemmistopuolueeseen siirtymistään Saarlandin pääministerinä, Gerhard Schröderin (sd) hallituksessa valtiovarainministerinä sekä sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajana.
Entistä puoluettaan Linkeä elitistiseksi ja työläisten arjesta etääntyneeksi kaupunkipuolueeksi syyttävä Wagenknecht korostaa oman puolueensa roolia olla aidosti köyhien ja vähävaraisten asialla.
Siirtolaiskysymys ja Ukrainan aseistaminen
Siirtolaispolitiikassa Wagenknecht on tullut AfD:n linjoille vaatimalla hallitusta sulkemaan rajat ja tekemään lopun kontrolloimattomalle maahantulolle.
Samoilla aaltopituuksilla hän on AfD:n kanssa myös Ukrainan sodasta. Wagenknecht vaatii Ukrainalle annettavan aseellisen avun sijasta diplomaattisten keinojen käyttämistä rauhan saavuttamiseksi Venäjän kanssa.
Päinvastoin kuin AfD:n kohdalla, muut puolueet eivät ole pystyttäneet kuitenkaan ”palomuuria” uuden vasemmistolaisen ja liittopäivillä vanhan vasemmistopuolueen vasemmalla puolella istuvan Wagenknecht-puolueen ja itsensä välille.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- BSW Olof Scholz Sahra Wagenknecht Linke Gerhard Schröder Oskar Lafontaine Puoluekannatus Ukraina AfD Vasemmisto vaalit Saksa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksa alkaa karkottaa laittomia siirtolaisia ”suureen tyyliin” – pelko AfD-puolueen suosion kasvamisesta pakotti uusin toimiin

Saksassa on tehty ennätysmäärä antisemitistisiä rikoksia – juutalaiset pelkäävät käyttää kipaa ja puhua julkisesti hepreaa

Berliinin puistoraiskauksesta syytetyillä turvapaikanhakijoilla jopa kymmenen eri valenimeä

Saksaan perustetaan uusi oikeistopuolue – osa CDU:n jäsenistä pitää nykyistä puoluettaan liian vasemmistolaisena

Tutkijoilta karu viesti: Maahanmuutto ei pelasta Saksan sosiaali- ja eläkejärjestelmää – vain viidennes on työperäistä

Komissio haluaa unioniin lisää maahanmuuttajia – kansalaiset paljolti toista mieltä

Saksassa on masinoitu kansanjoukot kaduille vaatimaan oppositiopuoleen kieltämistä – salainen palvelu tarkkailee myös uuden konservatiivipuolueen perustajaa

Äärioikeistoa kitketään Saksasta juurineen – sisäministeriön rajujen toimenpiteiden taustalla vaikuttaa pelko AfD-puolueen voimistumisesta

Saksalaisten vasemmistoradikaalien toiminta saa yhä rajumpia muotoja – iskujen kohteena AfD ja kaikki natseilta näyttävät
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















