

LEHTIKUVA
Vedonlyöjät uskovat ruotsidemokraattien voittoon
Ruotsin valtiopäivävaaleihin on muutama päivä aikaa ja 335 000 ihmistä ei vielä ole päättänyt ketä äänestää – tai ei halua kertoa sitä. Viralliset gallupit povaavat sosiaalidemokraateille hienoista nousua kesän kuopasta ja ruotsidemokraattien kannatuksen kasvun kerrotaan taittuneen. Vedonlyöjät taas ovat sitä mieltä, että ruotsidemokraatit haastaa sosiaalidemokraatit Ruotsin suurimman puolueen asemasta.
Juuri julkaistun Aftonbladet/Inizion mielipidemittauksen mukaan sosiaalidemokraattien kannatus on kasvanut kesän montusta 24,6 prosenttiin. Historiallisen huono tulos toki edelleenkin. Ruotsidemokraattien kannatus on laskenut kesän mittaan ja on nyt 17,3 prosenttia. Se taas on hyvä saavutus siihen verrattuna, miten natsikortti on heilunut ja puoluetta on tallottu maan rakoon koko vanhan median täydellä voimalla.
Vaitonaiset äänestäjät ratkaisevat vaalit
Vaitonaisia äänestäjiä on edelleenkin paljon – 335 000 ihmistä. Tämä joukko ei tiedä tai kerro ketä se aikoo äänestää ja siellä voi piilotella lopullinen vaalitulos. Oma vaikutuksensa on vielä loppuviikon eri tv-kanavien ja suurimpien medioiden vaalikeskusteluilla. Toki somessakin ehtii tapahtua paljon ennen sunnuntaita.
Vedonlyöjät satsaavat omaa rahaansa ennustaessaan kuinka vaaleissa käy. Siksi heitä kannattaa kuunnella. Vedonlyöjien korvissa ei soi vanhan vallan kohina vaan mahdollisuus tienata rutkasti rahaa ennustamalla oikein tulevaisuuden tapahtumia. Vedonlyöntisivustojen mukaan Ruotsin valtiopäivävaalit 9. syyskuuta on kahden kauppa.
Ruotsidemokraattien ääniosuus yli 20 prosenttia
Todennäköisyys siihen, että sosiaalidemokraatit on vaalien jälkeen suurin puolue on 60 prosentin tienoilla. Ruotsidemokraatit vie koko potin vajaan 50 prosentin todennäköisyydellä. Ääniosuudet olisivat tällöin 22-25 prosentin luokkaa. Maltillinen kokoomus on jo pudonnut kelkasta, todennäköisyys suurimman puolueen asemaan on alle 10 prosenttia.
Kuka sitten on vaalien jälkeen Ruotsin pääministeri? Siinä taas osat vaihtuvat ja todennäköisin pääministeri on kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. Hieman hänestä pakittaa demaripomo Stefan Löfven. Ja kyllä Jimmie Åkessoniinkin uskotaan, hän on Ruotsin seuraava pääministeri 15 prosentin todennäköisyydellä.
Vedonlyöjien mukaan on mahdollista, että Ruotsin seuraavan hallituksen muodostavat yhdessä ruotsidemokraatit ja kokoomus. Todennäköisyys siihen on parinkymmenen prosentin luokkaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin kouluvaaleissa näkyy tulevaisuus – “Maahanmuutossa ei ole mitään tolkkua”

Ruotsidemokraatit: Stoppi kiintiöpakolaisille ja rahat palautuksiin

Vanha valta varpaillaan ruotsidemokraattien suosiosta – Jimmie Åkessonilta estettiin pääsy TV:n pääministeriväittelyyn

Ruotsin vaalien seuranta – Suomen Uutiset raportoi Tukholmasta
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.
