

MATTI MATIKAINEN
Wihonen: Miten tunnistautua, jos rahat eivät riitä henkilökorttiin?
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo huolehtia niiden pienituloisten ihmisten palveluista, joilla ei ole varaa hankkia uutta passia tai henkilökorttia viiden vuoden välein palvelujen muuttuessa digitaalisiksi.
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen henkilöllisyystodistus- ja tunnistautumiskäytännöistä.
Saamassaan kansalaispostissa Wihoselle valiteltiin, etteivät pienituloisen eläkeläisen rahat riitä jatkuviin henkilöllisyystodistusten uusimisiin. Kansalainen ei ollut saanut palvelua pankissa, vaikka omisti voimassa olevan ajokortin. Kansalaisen mukaan hänellä ei ole tarvetta matkata ulkomaille, joten passia hän ei tarvitse.
Lakimuutos muutti käytäntöjä
Vuoden 2019 alussa voimaan tulleen lainsäädäntömuutoksen myötä ajokorttia ei voi enää käyttää henkilöllisyyden todistamiseen vahvaa sähköistä tunnistautumisvälinettä haettaessa. Tähän kelpaavat jatkossa ainoastaan passi ja henkilökortti. Muutoksen periaatteena oli, että ajokortti on tarkoitettu todistukseksi ajo-oikeudesta, ei viralliseksi henkilöllisyystodistukseksi.
Tunnistautumiseen vaaditaan joko passi tai henkilökortti. Molemmissa voimassaoloaika on vain viisi vuotta, joten kansalaisen tulisi uusia ja maksaa ne aina viiden vuoden välein.
– Pienituloisilla elämiseen menevät varat ovat vähäiset, ja jos ei ole varaa maksaa passia tai henkilökorttia, niin jää ilman palvelua, joka taas aiheuttaa lisää ongelmia, Wihonen toteaa.
Osa ihmisistä vaarassa jäädä yhteiskunnan pudokkaiksi
– Esimerkiksi pankin palveluista voi jäädä kokonaan ilman. Varsinkin eläkeläiset ja vanhemmat ihmiset eivät välttämättä osaa käyttää digitaalisia palveluita ja jäävät pudokkaiksi yhteiskunnan toimintojen siirtyessä sähköisiksi.
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee, miten huolehditaan siitä, ettei ketään jää palveluiden ulkopuolelle niiden siirtyessä digitaalisiksi ja miten voidaan helpottaa niiden ihmisten tunnistautumista, joilla ei ole varaa passiin, henkilökorttiin tai niiden uusimiseen. Wihonen haluaa tietää myös, onko tarpeellista, että esimerkiksi juuri vanhentuneella passilla ei voi tunnistautua, vaikka tunnistautumistiedot ovat yhtä lailla todennettavissa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tunnistautuminen yhteiskunnan palvelut henkilökortti digitaaliset palvelut ajokortti Digitalisoituminen henkilöllisyystodistus Jussi Wihonen pienituloiset Passi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tarkkonen: Perinteiset ammatit murroksessa, tulevaisuuden työelämässä korostuvat digitalisaatio ja luottamus

Jalonen: Liikenteen digitalisaatioon valmistaudutaan – vaatii uutta lainsäädäntöä
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.













