

LEHTIKUVA
Yle vitsaili räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain
Kun perussuomalaisten työmies Matti Putkonen totesi (12.10.2016) A-studiossa lepakkojen keuhkojen verisuonten tuhoutuvan ja lepakkojen kuolevan tuulivoimaloiden pyörivien lapojen aiheuttamien paineaaltojen räjäyttäessä niiden sisuskalut, Yle teki asiasta vitsin, vaikka oli itse uutisoinut asian aiemmin.
– Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman, Yle uutisoi vuonna 2013.
Ulkomaisissa tiedelehdissä oli tuolloin juttuja lepakkojen joukkokuolemista tuulivoimaloiden lähellä ja esimerkiksi Popular Science kirjoitti seuraavasti:
– Pikkuruisella lepakolla ei ole mahdollisuuksia kovalla vauhdilla pyörivän siiven läheisyydessä. Vaikka siipi ei osuisi lepakkoon, turbiinit luovat ilmanpainemuutoksen ja eläimen keuhkot eivät kestä sitä, vaan räjähtävät.
Uusi tutkimus Saksasta
Saksassa juuri valmistunut tutkimus ei eritellyt, kuolivatko lepakot keuhkojen räjähdykseen vai törmättyään lapaan. Kolmea tuulivoimalaa seurattiin kaksi kuukautta. Tuona aikana vähintään 70 lepakkoa kuoli jokaista tutkimuksessa mukana ollutta tuulivoimalaa kohden. Tutkimuksen teki tarha- ja villieläinten tutkimukseen keskittynyt Leibniz Institute for Zoo and Wildlife Research (Leibniz-IZW).
– Tulokset ovat hälyttäviä, koska voimme olettaa, että Saksan 20 000 rajoittamatonta voimalaa aiheuttaa valtavan määrän lepakkokuolemia voimaloiden elinaikana. Tätä ei voida hyväksyä. Kyseessä on uhanalaisia lajeja, ja lepakoita suojellaan sekä kansallisella että EU-tasolla, sanoo evoluutioekologian päällikkö, tohtori Christian Voigt Leibniz-IZW:stä.
Kaikkia raatoja ei löydy
Tutkimuksessa ilmoitettu luku, 70 lepakkoa per voimala kahdessa kuukaudessa, on todennäköisesti liian pieni. Luku sisältää vain löydetyt raadot.
– Raatojen tarkkaa määrää on vaikea määritellä, koska kaikkia kuolleita ei löydetä. Korkean kasvuston seasta on vaikea löytää kuolleita lepakoita. Osa raadoista katoaa nopeasti raatoja syövien eläinten, kuten varisten ja kettujen, matkaan, kertoo tohtori Carolin Scholz.
Voimaloiden ympäristö tarkistettiin säännöllisesti, ja niiden alta ja lähimaastosta laskettiin löydetyt raadot. Testin mukaan tutkimusryhmän jäsenet löysivät vain noin joka kuudennen kuolleen lepakon. Näin ollen oikea luku saattaa olla moninkertainen.
Voimalat olivat pieniä. Niiden korkeus oli 65 metriä ja roottorin halkaisija 70 metriä. Tutkimuksessa huomautetaan, että jopa pienet voimalat tappavat vuosittain suuria määriä lepakkoja ja tappaminen jatkuu, kunnes tuulivoimalan toiminta lakkaa.
Tutkijat painottavat, että energiasiirtymän kasvihuonekaasujen vähentämisen vuoksi ei saa tapahtua luonnon monimuotoisuuden kustannuksella.
Käyttörajoitukset pakollisiksi
Monet voimalat Saksassa ja muualla Euroopassa on tehty alueille, joilla elää lepakkoja. Valtaosa voimaloista toimii ilman rajoituksia, eli niiden toimintaa ei säädellä edes silloin, kun lepakkojen toiminta on aktiivista.
Saksassa ilman rajoituksia toimivia voimaloita on yli 20 000 kappaletta. Ne tappavat vuodessa enemmän kuin 200 000 lepakkoa. (Voigt et al., 2015, Voigt, 2020)
Tämä aiheuttaa sen, että jo valmiiksi harvinaistuneiden lepakkojen määrä vähenee edelleen. Lepakkokanta voi romahtaa nopeasti, koska tuulivoimaloissa kuolee eniten naaraita ja nuoria yksilöitä (Kruszynski et al., 2021).
Tuulivoimala-alueilla Saksassa ja muualla Euroopassa on monin paikoin saattanut jo kadota paikallisia lepakkopopulaatioita ilman, että sitä on edes huomattu.
Uudet ja hiljattain rakennetut voimalat Saksassa voidaan pysäyttää silloin, kun lepakkojen aktiivisuus on suurimmillaan. Tutkijoiden mukaan vanhoja voimaloita, joiden toimintaa ei lepakkojen vuoksi rajoiteta, olisi parasta purkaa ja kaikille uusille voimaloille tulisi vaatia pakollinen rajoitus lepakkojen suojelemiseksi.
Tutkijoiden artikkeli julkaistiin tieteellisissä lehdissä Global Ecology and Conservation. Ensimmäisenä Suomessa tutkimuksesta uutisoi Tekniikan Maailma.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tekniikan Maailma Global Ecology and Conservation luonnon monimuotoisuus Carolin Scholz Christian Voight Leibnitz-IZW Popular Science kasvihuonekaasujen vähentäminen tuulivoimalat Vihersiirtymä uhanalaiset lajit Lepakot A-studio Eurooppa Yle Saksa Matti Putkonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuulimyllyjen infraäänen haitattomuudesta ei ole tutkimusnäyttöä – keskustelu tuulivoiman terveysvaikutuksista jatkuu

Aalto-yliopiston tohtori lepakkokuolemista: HS valehtelee ajaakseen tuulivoiman etua, Yle teki tosiasiasta vitsin

Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

Mikko Paunion uutuuskirja paljastaa vihreän aatteen kyseenalaiset juuret ja surkeat saavutukset

Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haitoilta – Kaisa Juuso peräänkuuluttaa ministeriltä vastuunkantoa tuulivoimarakentamisen seurauksista

Israel harkitsee tuulivoiman lisärakentamisesta luopumista ympäristösyistä
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













