
Antikainen vaatii Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitystukien jakoperusteiden pitämistä ennallaan
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot vaativat suurempaa osuutta EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2021-2027 maksettavista tuista.
Ylen haastatteleman Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolaisen mielestä varoja tulisi kohdistaa enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen, koska kyseisille alueille on jo ennestään keskittynyt sekä työpaikkoja että työvoimaa ja tukirahoille saisi näin paremman tuoton.
– EU:n rakennerahaston tavoitteena on kaventaa alueiden eriarvoisuutta, mikä ei tule toteutumaan, jos varoja ohjataan enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tulee myös pitää mielessä, että huomattava osuus tukirahoista on myönnetty nimenomaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tueksi, joiksi EU määrittelee Itä- ja Pohjois-Suomen. On kohtuutonta siirtää näitä tukia vauraammille maakunnille Itä- ja Pohjois-Suomen kustannuksella, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa.
Harvaan asuttuja alueita tuettava
Nykyisen ohjelmakauden tuista kaksi kolmasosaa on kohdennettu Itä- ja Pohjois-Suomelle. Tavoitteena on kehittää alueiden elinkeinotoimintaa ja tehostaa yritysten kilpailukykyä sekä tätä kautta luoda uusia työpaikkoja ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien bruttokansantuote on koko maan keskiarvoa alhaisempi ja työttömyysaste keskiarvoa korkeampi.
– Harvaan asuttujen alueiden kehitystä tulee tukea, mikäli halutaan turvata alueiden palvelut ja edistää nuorten koulutusmahdollisuuksia ja työllisyyttä, Antikainen painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elinkeinotoiminta EU:n rakennerahasto maakuntaliitto Itä- ja Pohjois-Suomi työpaikat Yritykset Sanna Antikainen perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Simula haluaa edistää Suomen kansan etua: ”Perussuomalaiset tekee politiikkaa tavallisia ihmisiä varten”

PS-Naiset: Jopa keskustapuolue hylkäämässä maaseudun – ruoantuotanto ja huoltovarmuus kriisissä

Antikainen: Antaako keskusta vihreiden estää uusien työpaikkojen syntymisen maakuntiin?

Antikainen: Vankiloiden keskittäminen kasvukeskuksiin lisää syrjäseutujen työttömyyttä

Reijonen huolissaan EU:n aluekehitysrahojen jakautumisesta: Miten käy Itä- ja Pohjois-Suomen?

Antikainen: Aluekehitysrahat kohdistettava niille alueille, jotka kärsivät hallituksen vihreästä siirtymästä eniten

Reijonen vaatii vastausta kirjalliseen kysymykseensä EU:n aluerahoista: Miksi ministeriö ei noudata lakia?
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











