Antikainen: Vastuu suojavarustepulasta ei kuulu kuntien niskoille

Viime päivinä on ilmennyt, että koronaviruskriisin keskellä välttämättömistä suojavarusteista on pulaa ympäri maata. Pääministeri Marin ja sosiaali- ja terveysministeri Pekonen ovat julkisuudessa esittäneet, että kyse olisi kuntien riittämättömästä varautumisesta.

– Tilanne on erikoinen, koska vielä 27.2. pitämässään tiedotustilaisuudessa Sanna Marin ja Aino-Kaisa Pekonen korostivat, että tartuntariski on pieni, Suomi on varautunut hyvin ja 400 000 terveydenhuollon ammattilaiselle on riittävät suojavarusteet. STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila vakuutti, että suojaimia riittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle hienosti. Nyt tilanne on osoittautunut päinvastaiseksi, ja sen sijaan, että kantaisivat vastuun virheellisestä tilannearviostaan, ministerit syyttävät kuntia, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

THL saanut häärätä mielensä mukaan

Erikoiseksi syyttelyn tekee se, että pääministeri korosti kriisin alussa asiantuntijatiedon merkitystä. Hänen käyttämänsä asiantuntijataho, THL, esitti kuitenkin pitkään WHO:n suosituksiin nähden ristiriitaisia näkemyksiä. Tähän Marin ei ole puuttunut mitenkään.

– THL piti tammikuun lopulla tapausten leviämistä Suomeen epätodennäköisenä ja epidemiariskiä Euroopassa erittäin pienenä. WHO:n hätäkomiteaa pidettiin turhan dramaattisena ja tartuntariskiä matkailijan näkökulmasta pienenä. Tästä syystä matkustamista ei rajoitettu ja tartunnat levisivät palaavien matkailijoiden mukana Suomeen. Tästäkin hallitus syytti Finaviaa, vaikka virhearviosta oli vastuussa THL ja virhearvion perusteella toimimisesta vastasi hallitus, Antikainen moittii.

Moni kunta kamppailee taloutensa kanssa

Kuntien syyttäminen tilanteesta kertoo siitä, ettei hallitus tiedä valmiussuunnitelman sisältöä, tai halua myöntää virheitään.

– Kunnilta edellytettiin varautumissuunnitelmassa varautumista tarvikkeiden 3–6 kuukauden normaaliin käyttötarpeeseen. Esimerkiksi kotihoidossa ei kuitenkaan normaalisti käytetä maskeja. Kuntia ei edellytetty varautumaan tilanteeseen, jossa käyttö 20-kertaistuu, eli 3–6 kuukauden tarve vastaakin 5–10 vuoden normaalikäyttöä.

– Moni kunta kamppailee jo normaalitilanteessa saadakseen talouden alijäämän kuriin. On kohtuutonta vaatia, että yksittäisellä kunnalla olisi vuosikausien varastot tarvikkeita hankittuna itsenäisesti. Herää kysymys, miksi Huoltovarmuuskeskus on olemassa, jos kuntien pitäisi olla varustautuneita kaikkiin mahdollisiin kriiseihin ilman, että valtio koordinoi? Antikainen pohtii.

Kotimainen tuotanto tärkeää

Antikainen pitää erikoisena myös hitautta oman tuotannon käynnistämisessä ja Huoltovarmuuskeskuksen lisähankinnoissa käyttämiä yhteistyökumppaneita.

– Sekä oppositio että terveydenhoidon toimijat nostivat esiin huolen varusteiden riittävyydestä ja saatavuudesta jo kuukausia sitten. Silloin ei reagoitu kotimaisen tuotannon käynnistämiseksi, vaikka se olisi ollut huoltovarmuuden kannalta avainasemassa.

– Tämä kriisi osoittaa, että terveydenhoidon tarvikkeiden kotimainen tuotanto on kriisitilanteessa elintärkeää. Myös toiminta lisämaskien hankkimiseksi esittäytyy kyseenalaisessa valossa, kun Huoltovarmuuskeskus on lehtitietojen mukaan käyttänyt välikätenä talousrikoksista tuomittuja yrittäjiä. Tämän luokan epäpätevyys herättää kysymyksen, että mitä seuraavaksi? Antikainen analysoi.