Bidenin kirjoittama three-strikes-laki täytti USA:n vankilat mustilla – Trump kumosi lain

Demokraattien tuleva presidenttiehdokas Joe Biden toimi vuonna 1994 oikeusvaliokunnan puheenjohtajana. Hänen luomansa rikoslaki sisälsi paljon huomiota sittemmin saaneen “three strikes and you’re out”- osion. Lain voimaantulon jälkeen USA:n vankiloissa on ollut mustien yliedustus.

George Floydin kuolemasta alkunsa saaneiden BLM-liikkeen mielenilmausten ja vasemmistosiiven anarkistien levottomuuksien myötä kansakuntaa jakaa taas yksi ristiriita enemmän: poliisien toiminnan rahoituksesta ja toiminnasta käydään kiivasta debattia.

Viime viikolla mielenosoitukset saivat yhden juonilinjan lisää, kun joukko New York Cityn (NYPD) poliiseja kertoi #blueflu-lakosta, joka toteutettaisiin ilmoittautumalla sairauslomalle 4.7.

Polisitoimen lakkauttaminen tai pikemminkin sen uudelleen järjestely ei ole Yhdysvalloissa mikään uusi asia. Esimerkiksi New Jerseyn osavaltion Camdenin kaupungissa lakkautettiin perinteinen poliisilaitos.

– Camdenin poliisilaitos lakkautettiin ja järjesteltiin uudelleen vuonna 2013. Rikollisuus ei suinkaan heti laskenut, vaan tie oli pitkä ja vaikea. Nyt rikollisuus siellä on alhaisempaa kuin ennen tuota vuotta, Yhdysvaltojen historian dosentti Markku Ruotsila sanoo.

Anarkistit valloittaneet Seattlen kadut

Tilanne on kärjistynyt Washingtoinin osavaltiossa Seattlessa viimeisen kahden viikon ajan. Sunnuntaina 21.6. Seattlessa koettiin uutistoimisto AFP:n mukaan uusi välikohtaus, kun 19-vuotias nuorimies kuoli kaduilla ammuskelun seurauksena. Toinen ammuttu on haavoittunut vakavasti ja sairaalahoidossa.

Seattlen poliisi kertoo, että poliisit olivat yrittäneet löytää uhreja alueelta, mutta heidän tiensä esti kaduilla ollut väkivaltainen ryhmä. Poliiseilla oli virkapuvuissaan kamerat, jotka todensivat tapahtumat. Seattlen poliisin mukaan ampujien henkilöllisyyksistä ei ole tietoa.

Ruotsila kertoo, että mielenosoittajien anarkistisiipeen kuuluvat aseistautuneet joukot ovat valloittaneet Seattlen kadut.

– Demokraattivaltainen Seattle on hyväksynyt mielenosoittajien toiminnan. Tilanne ei ole kuitenkaan ihan uusi sen historiassa. 1919 Seattlen kaupunkiin perustettiin neuvostotasavaltaisuutta kannattavat kommunistijoukot. Aseistautuneet kommunistijoukot valtasivat kaupungin ja julistivat sen itsenäiseksi. Seattle pormestari, norjalaistaustainen Ole Hanson kukisti tuon kapinan väkivaltaisesti ja nousi kansallissankariksi, hän kertoo.

Trump on puheissaan ilmaissut halunsa auttaa Seattlea ja sanonut olevansa valmis sammuttamaan levottomuudet nopeasti.

Minnesotan osavaltiossa, menehtyneen George Floydin kotikaupungissa Minneapolisissa sen sijaan demokraattipormestari vastustaa mielenosoittajien mielivaltaista toimintaa. Mellakat yltyivät jälleen 21.6. Välikohtauksessa kuoli yksi ihminen ammuskelun seurauksena. Loukkaantuneita oli 11.

Demokraattien äänestäjät vaativat poliisilaitosten lakkauttamista

Demokraattien kannattajissa on vaadittu kovaan ääneen poliisitoiminnan rahoituksen vähentämistä.

Ruotsilan mukaan monet demokraatit todellakin vaativat poliisilaitosten lakkauttamista.

– Se ei tarkoita vain uudelleen järjestelemistä vaan lakkauttamista kokonaan ja rahojen siirtämistä sosiaalityöntekijöille, hän selventää.

Poliisitoimen uudelleenjärjestely voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että aiemmin näkyvä aseellinen pidätysoperaatio tehtäisiin huomaamattomammin siviilipukuisten viranomaisten avuilla.

Poliisilaitos on monimutkainen järjestelmä

Dosentti Ruotsilan mukaan poliisitoiminnassa on suuret alueelliset erot, koska poliisilaitokset ovat piirikuntien hallinnassa.

– Poliisilaitokset ovat kunkin kaupungin hallitsemia, yleensä pormestarin alaisen nimitetyn poliisikomissaarin johtamia. Niiden lisäksi on kullakin piirikunnalla omat seriffinlaitoksensa, joiden johto valitaan vaaleilla. Nämä ovat monin tavoin päällekkäisiä organisaatioita, joskin voivat toimia vain tietyllä alueella. Kaupungin tai piirikunnan rajaa ei voi ylittää virantoimituksessa, ei edes takaa-ajossa.

– Poliisiin kuuluu myös osavaltion poliisi, joka on suoraan kuvernöörin alaisuudessa ja se saa toimia koko osavaltiossa. Lakkautusuhan alla ovat nyt nimenomaan (joidenkin) suurkaupunkien poliisilaitokset, Ruotsila tarkentaa.

Rikoslakia tiukentanut Biden vaikenee

Demokraattien tulevalla presidenttiehdokkaalla Joe Bidenilla on pitkä historia politiikassa, johon mahtuu myös skandaaleja. Toukokuussa otsikoihin nousi Bidenin entinen kongressiavustaja Tara Reade. Hän syyttää Bideniä vuonna 1993 tapahtuneesta seksuaalisesta ahdistelusta ja jopa seksuaalisesta väkivallasta. Biden on sittemmin kiistänyt syytökset ja toistaiseksi asia on jäänyt muiden uutisaiheiden jalkoihin.

Tällä hetkellä Biden on ollut vaisu lausunnoissaan BLM-liikettä ja poliisirahoitusta kohtaan. Yksi merkittävä syy hiljaisuuteen voi löytyä Bidenin vuonna 1994 kirjoittamasta rikoslaista.

Dosentti Ruotsila kertoo, että laki ei ollut siis vain Bidenin tukema, vaan myös hänen kirjoittamansa.

– Hän ajoi sen läpi senaatissa, jonka oikeusvaliokunnan puheenjohtaja hän silloin oli. Tämä laki sisälsi paljon huomiota sittemmin saaneen “three strikes and you’re out”- osion (kolme rikosta ja elinikäinen vankeus). Laissa ei ollut sijaa poikkeuksille eikä siinä ollut väliä rikosten laadulla.

Ruotsila sanoo, että se niin ikään debytoi etnisesti eriarvoistavat rankaisukäytännöt, joiden takia USA:n vankiloissa on aina siitä lähtien ollut mustien hyvin huomattava yliedustus.

– Trump kumosi nämä etnisesti eriarvoistavat rankaisukäytännöt First Step -laillaan pari vuotta sitten.

Suurin osa lain ja järjestyksen takana

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Annala näkee Bidenin ehdokkaana, joka edustaa paluuta normaaliin, kun vertailukohtana ovat Bidenin vastaehdokkaat oman puolueen demokraattisenaattori Bernie Sanders ja Trump. He edustavat muutosta.

– Biden haluaa olla keskitien kulkija. Jos Biden alkaisi kampanjoida poliisirahoituksella, se ei sopisi hänen imagoonsa. Bidenillä oli mukana 1994 rikoslain kirjoittamisessa poliisijärjestöjen edustajia, joten sekin voi selittää kommentoinnin varovaisuutta, Annala tarkentaa.

Uutiskanava NBC:n mukaan afrikkalais-amerikkalaisista vain kolmasosa kannattaa poliisirahoituksen vähentämistä tai poliisitoimen lakkautusta. Annala näkee, että asia tarkoittaa kansalaisille monia eri asioita.

– Suurin osa amerikkalaisista kannattaa kuitenkin lakia ja järjestystä.