

LEHTIKUVA
Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin
Ison-Britannian EU-eroa lykättiin toistamiseen Eurooppa-neuvoston hätäkokouksessa.
Uudeksi takarajaksi määriteltiin lokakuun viimeinen päivä. Se merkitsee sitä, että saarivaltakunnan on otettava osaa ensi kuun europarlamenttivaaleihin.
Brexit ei välttämättä viivästy uuteen takarajaan asti. Britit voivat erota EU:sta nopeallakin aikataululla, mikäli parlamentti vain ratifioi pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman erosopimuksen. Maassa on kuitenkin varauduttava siihen, että se osallistuu europarlamenttivaaleihin.
Eron uusi takaraja kompromissi
May ei halunnut pyytää EU-maiden johtajilta näin pitkää lisäaikaa Brexitille. Hän kertoi parlamentin alahuoneelle, että mikäli erosopimus hyväksytään toukokuun 22. päivään mennessä, maa eroaisi ensi kuun viimeisenä päivänä EU:sta.
EU-johtajien tuli hyväksyä jatkoaikapyyntö yksimielisesti. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei halua painostaa brittejä. Hän olisi suonut jopa vuoden mittaisen lisäajan.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa Brexitin tapahtuvan nopeasti. Hänen mukaansa Brexitin vatvominen vie liikaa huomiota EU:n muilta asioilta ja sen vuoksi EU joutuu eron panttivangiksi. Macronia kritisoitiin kovasta linjastaan. Kriittiset diplomaatit arvelivat Macronin vain ajatelleen oman puolueensa menestymismahdollisuuksia eurovaaleissa EU:n yhtenäisyyden sijaan.
EU-johtajat päätyivät yksimielisesti kompromissiin. May tarttui jatkoaikaan kiinni. Muussa tapauksessa britit olisivat eronneet EU:sta tänä iltana ilman erosopimusta. Alkuperäisen aikataulun mukaan Brexitin oli määrä tapahtua 29. maaliskuuta.
Takarajan lykkäys sisälsi myös ehtoja. Britit eivät saisi änkyröidä EU:n asioissa esimerkiksi käyttämällä veto-oikeuttaan EU:n budjettipäätöksissä.
Farage perusti uuden puolueen
EU:ta ankarasti kritisoinut brittimeppi Nigel Farage (kuvassa) kertoi perustaneensa uuden Brexit-puolueen. Hän toimi aiemmin myös brittien itsenäisyyspuolue UKIP:n puheenjohtajana.
Farage kertoi, että puolueen päämäärä on toteuttaa EU-ero ja puolue osallistuu myös eurovaaleihin. Poliittinen päämäärä on siten sama kuin UKIP:illa, mutta henkilöstö on täysin erilainen. Farage moitti UKIP:n olevan nyt äärioikeiston käsissä. Hän kertoi Brexit-puolueen koostuvan merkittävästi liike-elämän vaikuttajista.
UKIP kritisoi Faragea siitä, että puolueen tehtävänä on vain saada Farage valituksi uudelleen europarlamenttiin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Moni brittikonservatiivi haluaa EU-eron vaikka ilman erosopimusta

Halla-aho moitti A-Talkissa EU-päättäjiä todellisuudesta vieraantuneiksi: “Ongelmat ratkottava ihmisten takia, ei populistien takia”

Suomessa vieraileva brittiläinen islamkriitikko Tommy Robinson suljettiin ulos somesta – tähtää seuraavaksi UKIP-puolueen johtoon?

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.