

PS ARKISTO
Elomaa: Luoviin aloihin panostaminen ei vaadi valtion budjetin kasvattamista
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva “Kike” Elomaan mielestä suomalaista kulttuurista identiteettiä vahvistavaan luovan alan tuotantoon tulisi panostaa enemmän. Elomaan mukaan tämä olisi mahdollista ilman valtion budjetin kasvattamista.
Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kirjoittaa, että luovien alojen kontribuutio Suomen bruttokansantuotteelle on noin 17 miljardia euroa vuodessa. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta (3,1 %) on alle EU:n keskiarvon.
– Luovien alojen verotuotot ovat noin 3 miljardia euroa vuodessa ja työllisyysvaikutus 140 000 työpaikkaa. Joka neljäs luovan alan työpaikka perustuu yrittäjänä toimimiseen. Suomalaisen luovan alan tuotanto vahvistaa suomalaisten kulttuurista identiteettiä.
– Ruotsin luova ala on Suomeen verrattuna kuusinkertainen. Osittain tämä johtuu siitä, että Ruotsissa on hyvin toimivat yksityisen sektorin pääomasijoittajat. Suomessa Finnveran tulisi täyttää tämä tarjonnan vaje niin, että yrityksessä kehitetyt luovat sisällöt olisivat vakuuskelpoinen varallisuuserä Finnveran rahoitukselle, Elomaa toteaa.
Suomalaista kulttuuripääomaa vaalittava
Elomaa painottaa, että suomalaista kulttuuripääomaa tulee vaalia.
– Kun suomalainen artisti laulaa suomenkielisen ja suomalaisten säveltämän kappaleen suomalaisille radiossa, valuu merkittävä osa tekijänoikeuskorvauksista ulkomaille, koska ulkomaiset levy-yhtiöt pääosin hallitsevat suomalaista musiikkialaa. Valtiovallan tehtävänä on varmistaa, että kotimaisilla toimijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus pärjätä alalla.
Luovat alat osaksi kestävää siirtymää
Elomaan mielestä pitäisi ottaa tarkasteluun, kuinka suuri osuus Suomessa saaduista avustuksista ja synnytetystä jalostusarvosta päätyy monikansallisissa jättiyrityksissä konsernien sisäisinä veloituksina rajojemme ulkopuolelle. Avustusten saannin ehdoksi pitäisi määritellä se, ettei tällaista sisäisten veloitusten keinottelua saa saajayrityksessä samaan aikaan olla.
– Luovat alat pitäisi määritellä aineettoman talouden osalta elinkeinopolitiikassa osaksi kestävää siirtymää, jolloin kaikki siihen tarkoitukseen kohdennettu rahoitus vapautuisi myös luovien alojen kehittämisen hyväksi.
– Luovat alat ovat luonnostaan osa puhdasta siirtymää. Ne eivät kansainvälisiä jättikonsertteja lukuun ottamatta merkittävästi kuormita ympäristöä. Myös poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuuripolitiikan ja elinkeinopolitiikan välillä tulisi lisätä, Elomaa sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puhdas siirtymä kulttuuripääoma kestävä siirtymä kulttuurinen identiteetti luovat alat musiikkiala Kulttuuripolitiikka elinkeinopolitiikka valtion budjetti suomalainen kulttuuri Ritva ”Kike” Elomaa Yrittäjyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa ja Koponen: Hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopoliittiset kirjaukset edistävät koko kansakunnan hyvinvointia

Tampereen kaupunki tekee politiikkaa tilavuokrauksissa – vasemmistolaiset esiintyjät kelpaavat puhujalavalle, perussuomalaiset eivät

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Kansallisoopperan ja populaarimusiikin toteutumattomat historiat
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












