Elomaa: Luoviin aloihin panostaminen ei vaadi valtion budjetin kasvattamista

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kirjoittaa, että luovien alojen kontribuutio Suomen bruttokansantuotteelle on noin 17 miljardia euroa vuodessa. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta (3,1 %) on alle EU:n keskiarvon.

– Luovien alojen verotuotot ovat noin 3 miljardia euroa vuodessa ja työllisyysvaikutus 140 000 työpaikkaa. Joka neljäs luovan alan työpaikka perustuu yrittäjänä toimimiseen. Suomalaisen luovan alan tuotanto vahvistaa suomalaisten kulttuurista identiteettiä.

– Ruotsin luova ala on Suomeen verrattuna kuusinkertainen. Osittain tämä johtuu siitä, että Ruotsissa on hyvin toimivat yksityisen sektorin pääomasijoittajat. Suomessa Finnveran tulisi täyttää tämä tarjonnan vaje niin, että yrityksessä kehitetyt luovat sisällöt olisivat vakuuskelpoinen varallisuuserä Finnveran rahoitukselle, Elomaa toteaa.

Suomalaista kulttuuripääomaa vaalittava

Elomaa painottaa, että suomalaista kulttuuripääomaa tulee vaalia.

– Kun suomalainen artisti laulaa suomenkielisen ja suomalaisten säveltämän kappaleen suomalaisille radiossa, valuu merkittävä osa tekijänoikeuskorvauksista ulkomaille, koska ulkomaiset levy-yhtiöt pääosin hallitsevat suomalaista musiikkialaa. Valtiovallan tehtävänä on varmistaa, että kotimaisilla toimijoilla on yhdenvertainen mahdollisuus pärjätä alalla.

Luovat alat osaksi kestävää siirtymää

Elomaan mielestä pitäisi ottaa tarkasteluun, kuinka suuri osuus Suomessa saaduista avustuksista ja synnytetystä jalostusarvosta päätyy monikansallisissa jättiyrityksissä konsernien sisäisinä veloituksina rajojemme ulkopuolelle. Avustusten saannin ehdoksi pitäisi määritellä se, ettei tällaista sisäisten veloitusten keinottelua saa saajayrityksessä samaan aikaan olla.

– Luovat alat pitäisi määritellä aineettoman talouden osalta elinkeinopolitiikassa osaksi kestävää siirtymää, jolloin kaikki siihen tarkoitukseen kohdennettu rahoitus vapautuisi myös luovien alojen kehittämisen hyväksi.

– Luovat alat ovat luonnostaan osa puhdasta siirtymää. Ne eivät kansainvälisiä jättikonsertteja lukuun ottamatta merkittävästi kuormita ympäristöä. Myös poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuuripolitiikan ja elinkeinopolitiikan välillä tulisi lisätä, Elomaa sanoo.