Koskela: Lisääntyvä energiankulutus katetaan tällä hetkellä pääosin tuontisähköllä – ”Tämäkö on ilmaston kannalta järkevää?”
08.12.2021 |09:26
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Energiakriisi rokottaa EU-maiden budjetteja – osa päättäjistä haluaisi helpotuksia päästökauppaan
21.12.2021 |16:02
Moni EU-maa myöntää kotitalouksille ja pienyrityksille helpotuksia kohonneiden sähkölaskujen maksuun. Suosituin tukimuoto on energiaveron määräaikaiset leikkaukset. Osa päättäjistä haluaisikin päästökauppaan hintakatot tai päästöoikeuksien kasvattamista hintojen nousun rauhoittamiseksi.
EU:n energiakriisiin muodostui uusi takaisku, kun Ranskan ydinvoimaloita joudutaan pysäyttämään huoltotoimenpiteiden vuoksi. Samaan aikaan venäläinen maakaasu ei virtaa totuttuun malliin Eurooppaan ja Saksassa tuulivoima tuotti sähköä vähiten viikkoihin.
Ajatushautomo Bruegelin arvioiden mukaan joukko EU-maita tukee kotitalouksia ja pienyrityksiä sähkökriisin keskellä miljardeilla euroilla. Bruegel arvioi, että suunniteltujen helpotuksien vuoksi julkistalouksiin syntyy kymmenien miljardien lovi. Tällaisia tukitoimia ei voida jatkaa kovin pitkään.
Päästötonnit kallistuvat
Muiden energiamuotojen ongelmien vuoksi täytyy energiavajetta täydentää lisäämällä hiilen käyttöä. Se nostaa samalla päästöoikeuksien hintaa. Euroopan päästökaupan hinnoittelussa hiilidioksiditonni maksaa lähes 100 euroa.
Euroopan komissio huomauttaa, että EU-maiden hallitukset saavat myös tuloja päästökaupasta. Komissio arvioi hallituksille lohkeavan 11 miljardin euron tulot päästöoikeuksien myynnistä.
Komission mukaan päästökauppa ei ole merkittävä syy energian kallistumiseen. Sen arvion mukaan sähkön hinnasta vain reilu kymmenesosa johtuu päästökaupasta.
EU-päätäjien jakolinjat
EU-maiden päättäjien tuska kohoavien sähkön hintojen edessä helpottuisi, jos kriisin keskellä päästöoikeuksia voisi myydä enemmän. Se toisi päästötonnien hintoihin laskupaineita. Energian kova hinta on poliittisesti arka aihe. Kansalaisten tyytymättömyys voi johtaa EU:n ilmastopolitiikan vastustukseen.
EU-maiden päättäjien toinen murhe on tukiaisten hintalappu. Budjettivaroja pitäisi käyttää myös muuhun kuin kansalaisten sähkölaskujen maksamiseen.
Päättäjien kesken vallitsee myös erimielisyyttä siitä, voiko ydinvoima tai maakaasu saada kestävän tuotantomuodon leiman EU:n taksonomialuokittelussa. Kyseisellä leimalla ilmastotietoiset sijoittajat voivat kohdentaa investointejaan kestävästi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Hallituksen autettava suomalaisia sähkölaskujen kanssa – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vain pahentaa asiaa
09.12.2021 |17:03
Hukari kirjoittaa sähkön hinnan rajusta noususta ja ministerin ennustuksesta: mikäli vihreiden politikointi saa kulkea talouden edellä, sammuvat Euroopan valot, kirjaimellisesti
12.12.2021 |09:01
Antikainen: Onko hallituksen perintö maakuntien Suomelle köyhyys ja sähkölaskujen maksattaminen sossussa?
16.12.2021 |08:01
Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille
20.12.2021 |07:46
Perussuomalaiset esittää sähkön ja polttoaineiden veron alentamista neljänneksellä: Keskivertoperheelle lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa – hallituksen vaihtoehdosta tulossa 1 200 euron lisälasku
22.11.2021 |15:05
Ruotsi valmis rakentamaan lisää ydinvoimaa: ”Kolme sijoituspaikkaa on jo valmiina”
29.12.2021 |15:30
Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: ”Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”
17.01.2022 |12:39
Tynkkynen: ”Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja suomalaisten kotitalouksien tukemiseen?”
01.02.2022 |17:03
Viikon suosituimmat
1.
Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.
13.11.2025 |11:45
2.
Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään
17.11.2025 |12:54
3.
JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.
14.11.2025 |11:59
4.
Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.
16.11.2025 |18:31
5.
Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.
15.11.2025 |11:50
6.
Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.
14.11.2025 |09:30
7.
Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.
14.11.2025 |19:22
8.
Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.
13.11.2025 |13:30
9.
Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?
13.11.2025 |09:20
10.
SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.
12.11.2025 |18:30
