Energiakriisin juuret ovat syvemmällä kuin Ukrainassa – nollapäästötavoite kaiken taustalla

Polttoaineet maksavat Suomessa enemmän kuin koskaan ennen. Energian hintapiikki ei ole pelkästään sodan takia Venäjään kohdistuvien pakotteiden aiheuttama, vaan taustalla on ”vihreä” politiikka, joka pyrkii kaikin keinoin eroon fossiilisista polttoaineista, mutta samalla vierastaa ydinvoimaa.

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet kaikkialla maailmassa. Raakaöljyn barrelihinta ei ole ollut näin korkealla 14 vuoteen. Kaasun hinta puolestaan on 10-15 kertaa normaalia korkeammalla tasolla.

Liberaaleille taloustieteilijöille energian hintojen jyrkän nousun selitys on yksinkertainen: kaikki johtuu siitä, että Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Nord Stream 2 -kaasuputkiprojekti on peruutettu ja venäläisen öljyn ostamista on rajoitettu.

Mutta todellisuudessa energiakriisin juuret ovat syvemmällä kuin Ukrainassa, kirjoittaa James Woudhuysen, joka toimii London South Bank -yliopistoston työelämäprofessorina erikoisalueinaan talouden ennustaminen ja innovaatiot.

Euroopalla on paha kaasuriippuvuus

Kaasun hinnan nousu iskee sitä kipeämmin mitä riippuvaisempi maa on kaasusta. Monen Euroopan maan kodeissa kaasu on pääasiallinen liesien ja lämminvesivaraajien polttoaine. Kotitalouksien lisäksi kaasua käytetään teollisuudessa, maataloudessa, sähkön tuotannossa ja ajoneuvojen polttoaineena.

EU-maissa käytetystä maakaasusta noin 40 prosenttia tulee Venäjältä. Euroopan eri maiden riippuvuudessa maakaasusta ja varsinkin venäläisestä maakaasusta on suuria eroja. Ehkä pahin riippuvuus Venäjän kaasusta on Saksalla.

Suomeen tuotavasta öljystä noin kaksi kolmasosaa tulee Venäjältä. Lähes kaikki Suomessa käytetty maakaasu on venäläistä. Kaukolämmön ja sähkön tuotannossa maakaasu voidaan korvata muilla energialähteillä, mutta kaasua käytetään myös kemianteollisuudessa, jossa sen korvaaminen voi olla vaikeaa, kertoo Energiateollisuus.

Sodan varjolla kohti hiilineutraaliutta

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on laatinut kymmenen kohdan suunnitelman, jonka tarkoituksena on vähentää Euroopan riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista. Ehdotettuihin toimenpiteisiin kuuluvat tuuli- ja aurinkoenergian lisärakentaminen, rakennusten lämpöeristysten parantaminen, lämpöpumppujen hankkiminen ja rakennusten sisälämpötilan alentaminen.

– Sellaista kriisiä ei olekaan, jota kansainvälinen eliitti ei käyttäisi rakkaan hiilineutraalisuustavoitteensa edistämiseen, James Woudhuysen kirjoittaa.

Itse asiassa monet IEA:n nyt esittämät toimenpiteet olivat jo mukana energiajärjestön vajaa vuosi sitten julkaisemassa Roadmap to Net Zero by 2050 -raportissa. Kyse on siis siitä, että hiilineutraalisuuteen pyritään keinolla millä hyvänsä. Tällä kertaa Venäjän sodan varjolla.

Suomessakin vaaditaan ”letkujen irrottamista” Venäjästä

Suomessa vallitsee suuri yhteisymmärrys siitä, että Suomen ja muun Euroopan on katkaistava riippuvuutensa venäläisestä energiasta. Jopa vihreät kehuivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon Facebook-päivitystä, jossa hän kirjoitti, että ”jos ’vihreän siirtymän’ on tapahduttava, se tapahtukoon sitten tässä kohdassa, pakon edessä.”

Samaan aikaan dieselin ja bensan hinnat ovat nousseet Suomessa selvästi yli kipurajan. Polttoaineen kallis hinta huoltoasemalla on helpompi hyväksyä Ukrainassa käytävän sodan aiheuttamaksi kuin Suomen hallituksen politiikasta johtuvaksi.

Vihreiden hysteria fossiilisista polttoaineista

Professori Woudhuysen muistuttaa kuitenkin, että öljyn ja kaasun hinnannousu johtuu paljon suuremmassa määrin siitä, että niiden tuotantoon tehdyt investoinnit ovat vähentyneet. Sotien repimään Lähi-itään ei ole enää uskallettu investoida.

Myös koronapandemia ja vihreiden hysteerinen suhtautuminen fossiilisiin polttoaineisiin ovat vähentäneet sijoittajien halukkuutta pistää rahansa öljyyn ja kaasuun. Fossiilisiin polttoaineisiin tehtyjä investointeja on myös alettu pitää epäeettisinä.

Mutta fossiilisista luopuminen ei ole johtanut vastaavaan innostukseen yrittää löytää vaihtoehtoisia energianlähteitä. Länsimaiden johtajat eivät ole lähteneet ajamaan ydinvoiman lisäämistä ja uudenlaisen pienreaktoriteknologian kehittämistä.

Öljyn ja kaasun hinnannousu ei siis johtu pelkästään siitä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, vaan siitä, että länsimaiden päättäjät ovat käytännössä julistaneet fossiiliset energianlähteet pannaan. Niiden tilalle päättäjät tarjoavat tuulivoimaloita, aurinkopaneeleja, hiilijalanjälkilaskureita ja paksumpia villapaitoja ihmisten päälle.