
Espanjan vaaleissa nöyryyttävä murskatappio entiselle mahtipuolueelle – uudet tuulet puhaltavat läpi mantereen
Espanjan parlamenttivaalit noudattivat jo perin tutuksi tullutta eurooppalaista kaavaa: vanhoja valtapuolueita viedään kuin metrin mittaa.
Kansanpuolue PP suorastaan rojahti oikeiston pirstaloiduttua nyt jo kolmeen puolueeseen. Vasemmalla laidalla sosialistinen työväenpuolue PSOE nousi suurimmaksi puolueeksi. Se ei välttämättä pysty hyödyntämään voittoaan.
Vaaleja on ennakkoon pidetty niin sanottuina blokkivaaleina, jossa on oikeisto- ja vasemmistoblokki. Vasemmistoon lukeutuvat PSOE ja Podemos-puoluekoalitio. Oikeistoblokki koostuu puolestaan PP:stä, markkinaliberaali Ciudadanosista ja oikeistopopulistipuolue Voxista.
Kaksi suurta häviäjää
Kumpikaan blokki ei saanut riittävää enemmistöä. PSOE nousi kannatuskyselyjenkin valossa suurimmaksi puolueeksi 28,7 prosentin ääniosuudellaan. Podemos sen sijaan menetti rajusti ääniä viime vaaleista, eikä se pysty auttamaan vasemmistohallitusta 12 prosentin potilla. Podemos menetti aiemmista vaaleista ääniä rajusti. Viime vaaleissa kesällä 2016 Podemos kuittasi 21,2 prosentin äänisaaliin.
Podemos ei ollut kuitenkaan televisiosarjatermein sanottuna se suurin pudottaja. Murskaavimman tappion koki entinen mahtipuolue PP. Kesän 2016 vaaleissa 33 prosenttia äänistä kerännyt puolue sai tyytyä puolueelle varsin mitättömään 16,7 prosentin äänimäärään.
Eurooppalaisittain mietittynä lähivuosien vaalit ovat tuoneet eri maissa rutkasti uusia puolueita parrasvaloihin. Samaten liuta entisiä suuria puolueita on pudotettu estradeilta rajuin luvuin.
Oikeistoblokki niukasti ohi vasemmiston
Oikeistoblokki pärjäsi PP:n romahduksesta huolimatta vasemmistoa niukasti paremmin. Oikeistoblokin kakkossija meni Ciudadanosille. Puolue ei jäänyt kauas PP:n lukemista saalistettuaan 15,9 prosenttia äänistä.
Blokkia täydensi Vox 10,3 prosentin tuloksella. Vox on kiistatta suurin nousija sillä puolueen äänimäärä oli nyt yli 50 kertaa suurempi kuin edellisissä vaaleissa. Prosenttiyksiköissä mitattua lisäys oli hieman yli 10 prosenttiyksikköä.
Tällä blokkijaolla vasemmistoa äänesti 40,7 prosenttia. Se jää hieman oikeistoblokin varjoon. Oikeistolle mitattiin 42,9 prosentin äänisaalis.
Molemmat blokit jäivät vaaleja edeltäneistä kannatusmittauskyselyistä. Niiden perusteella oikeiston äänimäärä olisi ollut noin 46 prosenttia. Vasemmiston vastaava luku oli 42.
Enemmistöhallitus lähes mahdoton tehtävä
Vaalituloksen perusteella on vaikea nähdä maahan syntyvän enemmistöhallitusta. Vasemmistoblokki voi liehitellä Katalonian separatistipuolueita. Katalonian laitavasemmistolainen ERC ja Junts per Catalunya toisivat vasemmistolle 5,8 prosentin lisäpotin.
Paikkamäärissä mitattuna vasemmistoblokki ei tarvitsisi kuin ERC:n edustajien tuen. Hallitustuskuvioissa on kuitenkin yksi suuri ja iso mutta: ERC tietää itsensä merkityksen ja voisi siten kiristää Katalonialle lisää autonomisia vapauksia ja jopa kansanäänestystä itsenäisyydestä. Puolueen tavoite on itsenäinen Katalonia.
Podemos on aiemmin linjannut, että Katalonian tulisi saada validi kansanäänestys itsenäistymisestään.
PSOE ei voi tähän ryhtyä, sillä Katalonian itsenäisyys merkitsisi suuria ongelmia jäljelle jäävän Espanjan taloudelle. Katalaanipuolueet ovat lisäksi pettäneet tukensa PSOE:lle budjettiäänestyksessä huomattuaan, etteivät he saa polkua itsenäisyydelleen PSOE:n avulla. Budjettiäänestyksen kaatuminen sinetöi sen, että nämä vaalit ylipäätään pidettiin.
Oikeistoblokkia ei voida kuvitella edes hullunkurisessa rinnakkaistodellisuudessa yhtyvän Katalonian separatistipuolueiden kanssa. Ciudadanos ponnisti nimenomaan Kataloniasta vastustamaan alueen itsenäisyyspuuhia. Toiseksi ERC on laitavasemmistolainen, mikä tuskin osuu kovin hyvin yksiin oikeistoblokin ajatusmaailman kanssa.
Uusintavaaleistakaan tuskin apua
Uusintavaalien mahdollisuus on sekin kysymysmerkki. Äänestysaktiivisuus nousi 8,5 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Kolme neljästä espanjalaisesta käytti äänioikeuttaan. Saatu vaalitulos on siten aiempia vaaleja merkittävästi tarkempi.
Uudet vaalit voisivat tuoda sen eron, että ERC:n äänestäjät ryhmittäytyisivät Podemosin taakse. Se saattaa olla toiveajattelua, koska Katalonian itsenäisyys on hyvin herkkä aihe. Äänestysaktiivisuus nousi eniten juuri Kataloniassa – ja eritoten alueilla, joissa itsenäisyysvaihde on kaikkein suurimmillaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Europarlamentaarikko Huhtasaari huolissaan Espanjan oikeusvaltiotilanteesta

Kataloniassa levottomuuksia – poliisia vastaan hyökätty palopommeilla ja hapolla

Espanjan poliittinen pattitilanne vain syvenee – hyviä vaihtoehtoja ei enää ole

Espanjan hallituksen muodostamiseen iso mutka: Espanjan olisi pitänyt vapauttaa Junqueras
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.














