

Pääosin Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä kotoisin olevat nuoret miehet odottamassa pääsyä Ukrainasta Puolaan. / LEHTIKUVA
EU-komissio esittää: Tilapäinen suojelu tuomassa unionin alueelle myös Ukrainaan aiemmin saapuneita turvapaikanhakijoita – hallintovaliokunta haluaa rajata tulijat
Komissio on tänään julkaissut ehdotuksensa tilapäistä suojelua koskevan direktiivin soveltamisesta ja sen mukaan Ukrainasta pakenevien joukossa EU-alueelle olisi tulossa myös Ukrainaan aiemmin hakeutuneita turvapaikanhakijoita tai muita kolmansien maiden kansalaisia.
Suomen Uutiset kertoi aiemmin tänään, että eduskunnan hallintovaliokunta on päättänyt kannattaa EU:n tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimista Ukrainasta pakenevien auttamiseksi.
Valiokunta korostaa, että henkilöryhmät on määritettävä tarkasti rajaten tilapäinen suojelu vain Ukrainan sotaa pakeneviin.
Hallintovaliokunnan kannanotossa kiinnitetään huomiota myös hybridivaikuttamiseen. Ukrainalaisia siis halutaan auttaa, mutta samalla tulee varmistaa, ettei järjestelyä käytetä hyväksi.
Suojelua kolmansien maiden kansalaisille
EU-komissio on tänään julkaissut ehdotuksensa tilapäistä suojelua koskevan direktiivin soveltamisesta, ja sen mukaan EU-jäsenvaltioiden alueille olisi tulossa myös Ukrainaan aiemmin hakeutuneita turvapaikanhakijoita tai henkilöitä, joille turvapaikka on jo myönnetty.
Komissio esittää, että tilapäinen EU-suojelu olisi otettava käyttöön myös Ukrainassa laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa kyseisessä maassa vallitsevan tilanteen vuoksi.
Komission mukaan tilapäinen suojelu voisi siis kattaa myös esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat pakolaisia tai vastaavan suojelun piirissä tai jotka olivat turvapaikanhakijoita Ukrainassa Venäjän hyökkäyksen aikaan. Lisäksi tilapäistä suojelua sovellettaisiin myös Ukrainassa aiemmin pitkään oleskelleisiin kolmansien maiden kansalaisiin.
Ilman yksilöllistä harkintaa tarpeesta
Vuonna 2001 hyväksytyllä tilapäisen suojelun direktiivillä on luotu järjestelmä sellaisia joukottaisen maahantulon tilanteita varten, joissa EU:hun saapuu kolmansien maiden kansalaisia, jotka eivät voi palata kotimaahansa erityisesti sodan, väkivallan tai ihmisoikeusloukkausten takia.
Direktiivin tarkoitus on mahdollistaa suojelun myöntäminen suuremmalle ryhmälle kerrallaan ilman yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta.
Direktiivi soveltuu tilanteessa, jossa unionin alueelle tulevat henkilöt ovat lähtöisin tietystä maasta tai tietyltä maantieteelliseltä alueelta riippumatta siitä, tulevatko he alueelle omasta aloitteestaan tai avustettuna esimerkiksi evakuointiohjelman kautta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Perussuomalaiset tyrmäsi kyselytunnilla hallituksen unelman saada laittomasti maassa olevat jäämään Suomeen: ”Kutsuhuuto haittamaahanmuutolle, joka maksaa miljardeja”

Ukrainan kansan puolustustaistelu hillinnyt pakolaismääriä – sadat tuhannet äidit ja lapset hakeutuneet turvaan naapurimaihin

Perussuomalaisilta välikysymys hallituksen maahanmuuttopolitiikasta: On säädettävä hätätilapykälä, jonka nojalla turvapaikkahakemuksia ei vastaanoteta poikkeustilanteessa

Helsingin pormestari Vartiainen jätti vastaamatta väestönsuojien korjaamista koskevaan kysymykseen – PS: ”Kun kriisi alkaa, on jo liian myöhäistä rakentaa tai korjata suojia”

Ukrainalaiset ensin – maasta pakenevat ulkomaalaiset opiskelijat syyttävät Ukrainan ja Puolan rajaviranomaisia rasismista

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Halla-aho huolissaan Suomen omavaraisuudesta: ”Letkujen irrottaminen Venäjästä näyttää vääjäämättömältä”

Oikeusprofessori esitti oudon väitteen Ylen A-studiossa: Suomen aseapu Ukrainaan voitaisiin katsoa hyökkäystoimeksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















