EU:n piti kerätä veroja elpymisvälineen vuoksi otettujen luottojen takaisinmaksuun – nyt komissio haluaisi käyttää varoja poliittisiin tavoitteisiinsa

Valtioneuvosto suhtautuu avoimesti ja rakentavasti Euroopan komission esitykseen uusista ”omista varoista” eli käytännössä verouudistuksesta. Tämä tarkoittaa hallituksen olevan myötämielisen avoin EU:n verotusoikeuksien lisäämiselle.

Komissio on ehdottamassa ottavansa osuuksia hiilitulleista, päästökauppatuloista sekä ideointiasteella olevasta suuryritysten veroista. Asiaa on käsitelty eduskunnan talousvaliokunnassa.

Verotusvallan siirtämistä Suomelta komissiolle vastusti ainoastaan perussuomalaiset.

Komissio välttää puhumasta veroista

Euroopan komissio ilmaisee verottamisensa ”omina varoina”, vaikka komissio ei sinällään tuota varoja. Se osaa ainoastaan kuluttaa niitä. Varallisuus muodostuu kansalaisten työstä ja tästä varallisuudesta komissio haluaa suuremman osan, jotta se voisi itse kuluttaa varoja enemmän.

– EU:n omia varoja on asiantuntijakuulemisissa pidetty suorasukaisesti veroina. Tätä tosiasiallista tulkintaa ei hämärrä EU:n omien instituutioiden halu naamioida verot eräänlaisiksi ympäristömaksuiksi, joista muodostuu kätevästi ja pyytämättä myös tuloja ikään kuin sivutuotteena. Suomalaisen kotitalouden tai yrityksen näkökulmasta on melko lailla merkityksetöntä millä nimikkeellä kustannusrasitetta tuovaa elementtiä kutsutaan, perussuomalaiset toteavat.

– Hiilitullien, hiilidioksidimaksujen ja päästökaupan varjolla EU pyrkii saamaan yhä laajemman verotusoikeuden meihin. Kyseessä on verojen kerääminen, vaikka niitä ei veroiksi kutsuta, puolueen kansanedustaja Veikko Vallin huomauttaa.

Elpymispaketin takaisinmaksu päättyisi aikanaan

EU-tason verotusta ei edes yritetä naamioida väliaikaiseksi välineeksi, jolla elpymispaketin vuoksi kasaantuneet velat maksettaisiin takaisin. Tämän vuoksi komissio on ehdottanut uusia menokohteita, jotta komission verotusoikeus ei päättyisi.

Huolestuttavaa on, ettei Suomen kaltainen pieni jäsenmaa voi olla varma, millä tavoin komissio jakaisi keräämiään varoja. Vastaavanlaisissa järjestelyissä pohjoiset jäsenmaat ovat olleet kaivamassa kuvetta ja pääomia on puskettu eteläisille jäsenmaille.

Perussuomalaiset huomauttaa, että Suomi ei ole ollut nettohyötyjänä eurokriisi- tai pandemiapaketissa. Tämän lisäksi Suomi on jäsenmaksuissa unionin nettomaksajamaa.

Viisas huolehtii ensin rahoituksesta

Pohdintaa elpymispaketin takaisinmaksusta ei tarvitsisi tehdä lainkaan, jos elpymisvälineen rahoitus olisi mietitty etukäteen. Satojen miljardien velannostot ilman selkeää suunnitelmaa siitä, miten velat maksetaan takaisin, on huolettoman tuhlaajapojan tapojen mukaista.

Toiseksi elpymispaketti sidottiin yhteen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (EU-budjetti) kanssa, millä tosiasiallisesti varmistettiin ongelman paisuvan mahdollisimman suureksi. Kolmanneksi sosiaalinen ilmastorahasto on jo esillä lisämenokohteena, vaikka kättä väännetään vielä aiemmista vastuista.

– Ilmastotoimet ovat käytännössä tekosyy murtaa kansallisvaltion budjettisuvereniteetti ja turvottaa EU-budjettia, Vallin sanoo.

EU-veroja ei tarvita

Perussuomalaiset ehdottavat, että jäsenmaat maksavat oman osuutensa elpymisvälineestä. Tämä onnistuu EU:n jäsenmaksujen muodossa. Jäsenvaltiot voisivat halutessaan kuitata velkaosuutensa vaikka tällä kellonlyömällä. Nopeaa takaisinmaksua voi perustella siksi, että lainakorot ovat nousussa. Mitä pidemmälle velan takaisinmaksua nyt lykättäisiin, sitä kalliimmaksi se tulisi.

– EU on tavannut turvautua toistuvasti tulonsiirtoihin pohjoisesta etelään. On vaikeaa uskoa, että pysyvällä EU-verotuksella pääomien virtauksen suunta muuttuisi merkittävästi. Suomen etua miettiessä eteen tulee maamme kilpailukyky. Maksamalla osuuttamme enemmän ja lahjoittamalla varat kilpailijamaillemme heikentää kilpailukykyämme oleellisesti.

– On myös vaikeaa nähdä tulonsiirtoja saavien maiden kohtaavan tosiasiallisia houkuttimia terästää kyseisten maiden sisäistä kilpailukykyä. EU-verojen kautta suoritettava pysyvä tulonsiirto on mutkattomin tie moraalikatoon, tuottavuuden laskuun ja Euroopan näivettymiseen, Vallin toteaa.