Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista

Torstaina pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksessa on tarkoitus sinetöidä euroryhmän suunnittelema noin 500 miljardin euron tukipaketti koronaviruksen vuoksi pysäytetyn talouden paikkaamiseen. Sapelit kalisevat toipumisrahoituksen kanssa. Eteläiset maat haluavat yhteistä velkaa tai suoria tukia. Pohjoiset maat eivät hyväksy kumpaakaan.

EU-maiden johtajien videokokouksen alla eritoten eteläiset euromaat ovat toistuvasti kertoneet halustaan joko euromaiden yhteiseen velkaan (koronabondit) tai EU:n budjetilla taattavaan massiiviseen tukirahoitukseen. Esimerkiksi Italian pääministeri Giuseppe Conte on kertonut, että mitään päätöstä toipumisrahoituksesta ei saada ilman euromaiden yhteistä velkaa.

Poliittinen riski

Uutistoimisto Reuters kirjoittaa, ettei tällä erää ole vaaraa uuteen eurokriisiin. Euromaat saavat huokeaa rahoitusta, koska EKP on valmis ostamaan euromaiden velkakirjoja. Sijoittajille ei siten koituisi euromaiden maksukyvyttömyysvaaraa.

– EKP:n ostaessa kirjaimellisesti kaikki sijoittajien arvopaperit, on euromaiden velkakriisin mahdollisuus likimain nolla, Saxo Bankin ekonomisti Christopher Dembik kertoo Reutersille.

Riski on poliittinen ja se on merkittävän suuri Italiassa. Maan suurin oppositiopuolue Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini pitää kansanäänestystä EU-erosta ”täysin ymmärrettävänä”, Il Messaggero uutisoi.

Pääministeri Conten pitäisi videokokouksen päätyttyä tuoda italialaisille EU-mannaa. Salvini torjuu jyrkästi turvautumisen Euroopan vakausmekanismiin. Se merkitsee hänen mukaansa itsemääräämisoikeudesta luopumista. Myös hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu lievän penseästi EVM:n käyttöön.

Epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta?

Pohjoiset maat ovat puolestaan valmiita tulemaan vastaan juuri EVM:n käytön kanssa. Toisin kuin eurokriisin vuosina, EVM ei merkitsisi tiukkoja talouspoliittisia ehtoja. EVM:llä on vain kolkko maine.

EVM:stä on ajateltu jakaa tukiluottoja aina 200 miljardiin euroon asti, mikä on noin puolet sen jäljellä olevasta kapasiteetista. Tukiosuus olisi kaikkien halukkaiden euromaiden käytettävissä niiden talouksien suhteellisen koon mukaan.

EU-johtajilla on Reutersin mukaan edessään varsinainen ongelma. Johtajien pitäisi jollain lailla estää eteläisten maiden raju velkaantuminen ilman pohjoisten maiden karsastamaa yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja.

EU:lla on ollut taipumus saada kasaan epämääräisiä kompromisseja, jotka voidaan esitellä voittoisa jäsenmaiden kotikatsomoille. Tällaisia suhmurointeja ovat olleet esimerkiksi mittavat takausvastuut, joiden kohdalla on unohtunut vanha viisaus: ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Toinen varsin eriskummallinen järjestely oli Suomen vaatimat vakuudet yhdestä Kreikan tukipaketeista.

Ei olisi ihme, jos pohjoisille maille myytäisiin varsin epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta. Tämä johtuu nimenomaan Italian kasvaneesta eurovastaisuudesta, eikä euromailla taida olla uskallusta päästää Italiaa eroamaan eurosta.