EU teki sen taas: nilkuttaa rampana ja työntää vaikeat kysymykset huomiseksi – Italia hiilenä: Ilman yhteisvastuuta sopimukset kaatuvat
11.04.2020 |20:41
Eurooppa-neuvostolla tiedossa rankka kokous: Eteläiset maat haluavat suoria tukirahoja, pohjoiset maat eivät innostu edes luottotuista
23.04.2020 |10:05
Torstaina pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksessa on tarkoitus sinetöidä euroryhmän suunnittelema noin 500 miljardin euron tukipaketti koronaviruksen vuoksi pysäytetyn talouden paikkaamiseen. Sapelit kalisevat toipumisrahoituksen kanssa. Eteläiset maat haluavat yhteistä velkaa tai suoria tukia. Pohjoiset maat eivät hyväksy kumpaakaan.
EU-maiden johtajien videokokouksen alla eritoten eteläiset euromaat ovat toistuvasti kertoneet halustaan joko euromaiden yhteiseen velkaan (koronabondit) tai EU:n budjetilla taattavaan massiiviseen tukirahoitukseen. Esimerkiksi Italian pääministeri Giuseppe Conte on kertonut, että mitään päätöstä toipumisrahoituksesta ei saada ilman euromaiden yhteistä velkaa.
Poliittinen riski
Uutistoimisto Reuters kirjoittaa, ettei tällä erää ole vaaraa uuteen eurokriisiin. Euromaat saavat huokeaa rahoitusta, koska EKP on valmis ostamaan euromaiden velkakirjoja. Sijoittajille ei siten koituisi euromaiden maksukyvyttömyysvaaraa.
– EKP:n ostaessa kirjaimellisesti kaikki sijoittajien arvopaperit, on euromaiden velkakriisin mahdollisuus likimain nolla, Saxo Bankin ekonomisti Christopher Dembik kertoo Reutersille.
Riski on poliittinen ja se on merkittävän suuri Italiassa. Maan suurin oppositiopuolue Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini pitää kansanäänestystä EU-erosta “täysin ymmärrettävänä”, Il Messaggero uutisoi.
Pääministeri Conten pitäisi videokokouksen päätyttyä tuoda italialaisille EU-mannaa. Salvini torjuu jyrkästi turvautumisen Euroopan vakausmekanismiin. Se merkitsee hänen mukaansa itsemääräämisoikeudesta luopumista. Myös hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu lievän penseästi EVM:n käyttöön.
Epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta?
Pohjoiset maat ovat puolestaan valmiita tulemaan vastaan juuri EVM:n käytön kanssa. Toisin kuin eurokriisin vuosina, EVM ei merkitsisi tiukkoja talouspoliittisia ehtoja. EVM:llä on vain kolkko maine.
EVM:stä on ajateltu jakaa tukiluottoja aina 200 miljardiin euroon asti, mikä on noin puolet sen jäljellä olevasta kapasiteetista. Tukiosuus olisi kaikkien halukkaiden euromaiden käytettävissä niiden talouksien suhteellisen koon mukaan.
EU-johtajilla on Reutersin mukaan edessään varsinainen ongelma. Johtajien pitäisi jollain lailla estää eteläisten maiden raju velkaantuminen ilman pohjoisten maiden karsastamaa yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja.
EU:lla on ollut taipumus saada kasaan epämääräisiä kompromisseja, jotka voidaan esitellä voittoisa jäsenmaiden kotikatsomoille. Tällaisia suhmurointeja ovat olleet esimerkiksi mittavat takausvastuut, joiden kohdalla on unohtunut vanha viisaus: ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Toinen varsin eriskummallinen järjestely oli Suomen vaatimat vakuudet yhdestä Kreikan tukipaketeista.
Ei olisi ihme, jos pohjoisille maille myytäisiin varsin epämääräisesti muotoiltua yhteisvastuuta. Tämä johtuu nimenomaan Italian kasvaneesta eurovastaisuudesta, eikä euromailla taida olla uskallusta päästää Italiaa eroamaan eurosta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puisto: Velkainen euroalue vaarassa huojuttaa myös Suomen koronan runtelemaa taloutta entisestään
15.04.2020 |11:00
EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: “On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”
19.04.2020 |09:00
Italian ja Saksan lainakorkojen ero kasvoi kriittiselle tasolle
22.04.2020 |14:50
Suomi velkaantuu ennennäkemätöntä vauhtia, maa putoamassa pois Euroopan keskikastista – PS-talousraati puntaroi: Tuleeko koronakriisistä pelkkä veruke kasvattaa EU-jäsenvaltioiden yhteisvastuuta?
22.04.2020 |17:46
Ranskan koronasolidaarisuus: Lääkkeet vientikieltoon – vaatii tukea ehkäisemään maan pankkikriisiä
28.04.2020 |10:12
Euroalueen talous pakitti historiallisen paljon – ekonomistit arvelevat talouskuopan syvenevän
30.04.2020 |21:49
Saksan perustuslakituomioistuin mäiski märällä rätillä EU-tuomioistuinta – Saksan keskuspankki voi joutua irtaantumaan elvytysohjelmasta
06.05.2020 |09:51
Perussuomalaisten Junnila, Ranne ja Vähämäki: Suomen ei tule allekirjoittaa numeroimatonta sekkiä Euroopalle
11.05.2020 |10:01
Nyt puskee yhteisvastuullisia takaushimmeleitä oikealta ja vasemmalta – Vähämäki torppaisi ongelmalliset yhteisvastuumekanismit
11.05.2020 |10:09
Viikon suosituimmat
1.
Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
22.04.2025 |16:13
2.
Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
22.04.2025 |15:13
3.
Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
23.04.2025 |23:05
4.
Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.
24.04.2025 |19:34
5.
Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
17.04.2025 |21:51
6.
Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
18.04.2025 |10:08
7.
Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
23.04.2025 |13:02
8.
Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
24.04.2025 |00:24
9.
Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
23.04.2025 |11:25
10.
Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
21.04.2025 |10:11
