

Jussi Halla-aho. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Halla-aho: ”Ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa”
Kesärannassa keskusteltiin tiistaina pääministeri Juha Sipilän (kesk) kutsumana ilmastopolitiikasta. Pyöreän pöydän ilmastolounaalle oli kutsuttu kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Tavoitteena on vielä tämän vuoden aikana saada laadittua puolueiden yhteinen näkemys ilmastopolitiikan tavoitteista ja keinoista. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan ilmastopolitiikan ensisijainen tavoite tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudella on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa. Hiilivuodon torjunnan on oltava keskiössä.
– On selvää, että kaikki tunnustavat ongelman ja joitakin mahdollisuuksia sen korjaamiseen, mutta muuten konsensusta saattaa olla vaikea löytää, arvioi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
– Mielestämme ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudellamme on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa, vaikka sitten korvamerkitsemällä näiden maiden saamia tukimiljardeja päästötavoitteiden toteuttamiseen. Nurinkurista taakanjakoa on välttämätöntä korjata, Halla-aho sanoo.
”Olemme koko ajan korostaneet, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko.”
– Olemme koko ajan korostaneet, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko. Hiilivuodon torjunnan on oltava ilmastopolitiikan keskiössä. Suomen liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttaa sen, että Kiina rakentaa piipun ja tekee sen huomattavasti saastuttavammin kuin Suomi. Olemme ehdottaneet ilmastoveroa erityisen saastuttavien maiden tuontituotteille. Näin voimme huolehtia Suomen kilpailukyvystä ja työpaikoista, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaiset on aina ollut ydinvoimamyönteinen puolue. Ilmastopolitiikassa ydinvoiman merkitys vain korostuu.
– Ydinvoima on täysin välttämätön energiantuotantomuoto, mikäli haluamme saada aikaan ilmastoystävällistä ja järkevää energiaa. Ydinvoima on turvallista ja tuottaa sähköä tasaisesti, toisin kuin tuuli- ja aurinkovoima. Kannatamme myös satsauksia pienydinvoimaan liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen, jotta tulevaisuuden kaupunkien kaukolämpö voitaisiin tuottaa entistä päästöttömämmin, Halla-aho kertoo.
Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikassa on kohtalokasta edetä liian kunnianhimoiset tavoitteet edellä, esimerkiksi lyömällä lukkoon päästövähennykset tiettyyn vuoteen mennessä.
– Realistista ilmastopolitiikkaa on edetä konkreettiset keinot edellä. Tällainen politiikka ottaa huomioon teknologian kehittymisen ja on myös markkinalogiikan kannalta ongelmattomampi. Esimerkiksi Saksassa on nähtävissä, mitä saa aikaan kiistassa nuijittu typerä päätös luopua ydinvoimasta – päästöt kasvavat, kun hiiltä on pakko käyttää enemmän, toteaa ilmastolounaalle osallistunut perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Myöskään tiettyihin energiamuotoihin ei kannata tarrautua itseisarvoisesti. Purran mukaan monille ilmastokeskusteluun osallistuville näyttää olevan epäselvää myös se, että uusiutuvuus ei automaattisesti tarkoita ilmastoystävällistä.
– Oleellisinta on tarkastella todellisia nettopäästöjä eli vaikkapa sähköautojen sähkön tuottamisesta syntyviä välillisiä päästöjä. Vaikka puupelletit ja puuhake saattavat joistakin kuulostaa todella hyvältä ja vihreältä, ei niistä ole Suomen tai Helsingin ratkaisuksi, edes kosmeettisesti, Purra huomauttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n puheenjohtajuus Sähköautot Hiilivuoto Päästökauppa Riikka Purra Ydinvoima Kiina ilmastopolitiikka Juha Sipilä Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset lähtevät yhteisistä ilmastoneuvotteluista: ”Tavoitteet ovat utopistisia eikä kukaan puhu maksajista”

Hiilivoimaa ahkerasti rakentavan Kiinan mielestä kehittyneet maat eivät tee tarpeeksi ilmastonsuojelun eteen

Tuoko korona tehtaat Kiinasta takaisin? EU-komissaari: Euroopasta on tultava itsenäisempi
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Mielenterveystyötä tekevä järjestö antoi 400 000 euron pääomalainan yksityiselle ravintolayhtiölle – samaan aikaan järjestöpomo valitettelee lisäresurssien puutetta
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.

Näkemiin, Woke! Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock kritisoi talouselämän politisoitumista – vetää tukensa yritysaktivismilta
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.