Halla-aho Helsingin katuväkivallasta: Tilanteen paheneminen lopetettava heti – ”Voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei osta sisäministeri Maria Ohisalon selitystä, jonka mukaan jengien katuväkivalta johtuu eriarvoisuudesta ja koronasta. Halla-aho totesi AlfaTV:llä, että maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen, katuväkivalta ja ryöstely on ollut kaikissa länsimaissa lähes automaattinen seuraus laajamittaisesta, Lähi-idästä ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta suuntautuneesta maahanmuutosta.

Suomessa on viime päivinä jälleen keskusteltu katuväkivallasta, kun Helsingin Sanomat viime viikolla uutisoi pääosin maahanmuuttajataustaisen, noin 100-150 alle parikymppisen henkilön joukon aiheuttavan vaaraa pääkaupungin kaduilla. Teräaseilla varustautunut joukko piinaa erityisesti ikätovereitaan, mutta muutkaan kaupunkilaiset eivät voi luottaa olevansa turvassa.

Vihreän sisäministerin Maria Ohisalon mukaan jengien katuväkivalta johtuu eriarvoisuudesta ja koronasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoo, että korona on heppoinen selitys Helsingin katuväkivallalle. Halla-aho toteaa, että maahanmuuttajataustaisten nuorten jengiytyminen, katuväkivalta ja ryöstely on ollut kaikissa länsimaissa lähes automaattinen seuraus laajamittaisesta, Lähi-idästä ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta suuntautuneesta maahanmuutosta.

– Kun olen itse seurannut tilannetta jo parikymmentä vuotta, niin olen huomannut että sama keskustelu käydään parin vuoden välein: Media välillä nostaa esille näitä tapahtumia, jonka jälkeen yhteiskuntaan tulee hetkeksi kriisitunnelma. Sitten saatetaan keksiä joku ajankohtainen selitys, mikä on mennyt pieleen, kuten tällä kertaa korona, Halla-aho sanoi maanantaina AlfaTV :n Sanna Ukkola Live -ajankohtaisohjelmassa.

Päivi Räsänen: Halla-aho on oikeassa

Halla-aho katsoo, että väkivallanteot kaduilla ovat oire laajemmasta ongelmasta. Halla-ahon mukaan puheet siitä, että ongelma ei liittyisi tietynlaiseen maahanmuuttoon on älyllisesti epärehellistä puhetta.

– Kyse on siitä, että edellä mainituilta alueilta muuttavilla ihmisillä on suuria vaikeuksia integroitua eurooppalaiseen elämänmenoon ja arvoihin. Väkivalta ja jengiytyminen korreloivat monien muidenkin ongelmien, kuten työttömyyden ja tukiriippuvuuden kanssa.

Ohjelmassa vieraina olivat myös keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sekä kansanedustajat Niina Malm (sd) ja Päivi Räsänen (kd). Räsänen toimi itse sisäministerinä 2010-luvulla. Räsänen myönsi, että Halla-aho on oikeassa siinä, että tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina jengirikollisuudessa.

– Sama ilmiö oli nähtävissä jo silloin kun itse toimin ministerinä. On huolestuttavaa, että nuorten tekemät välivaltarikokset eivät ole laskeneet. Nythän meillä on samaan aikaan myös kouluväkivaltaa ja muuta nuorten pahoinvointia, Räsänen harmitteli.

Myös Pakarinen myönsi, että kehityssuunta on huolestuttava ja että maahanmuutto on osa ongelmaa.

Ratkaisua voi hakea poliittisilla päätöksillä

Koska ongelmien taustalla on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka, Halla-aho esittää, että ratkaisuvaihtoehtojakin etsittäisiin poliittisesta keskustelusta.

– Maahanmuutto ei ole luonnonilmiö, eikä sen edessä tarvitse nostaa käsiä pystyyn. Maahanmuutto voi olla, ja sen pitää olla valikoivaa, Halla-aho sanoi.

Hän korosti, että jo nykyinen lainsäädäntö pyrkii minimoimaan maahanmuutosta aiheutuvia haittoja ja samaan aikaan mahdollistamaan vastaanottavan yhteiskunnan kannalta hyödyllisen maahanmuuton.

– Valitettavasti tämä ei vaan oikein toteudu. Humanitaarisesta maahanmuutosta on tullut kanava haitalliselle maahanmuutolle. Suomen tämänhetkiset ongelmat maahanmuuton kanssa, kuten gettoutuminen, rikollisuus ja huikea työttömyys ovat samoja ilmiöitä joita on todistettu niissä maissa joissa maahanmuutolla on pidempi historia kuin Suomessa, Halla-aho sanoi

Massiivisista ja kalliista kotouttamistoimista huolimatta Suomi on monella tavalla epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa. Halla-aho alleviivasi, että kotoutumisen mittarina ei voida pitää kotoutumiseen käytettyjen julkisten varojen määrää.

– Mielekkäitä mittareita ovat sen sijaan työllisyysaste, tukiriippuvuus ja yliedustus rikostilastoissa.

Räsänen esitti erääksi ratkaisuksi kielitestejä ja velvoitetta osallistua vastaanottokeskusten yhteiskuntaopetukseen ja toimintaan vastaanottorahan vastineeksi.

Kansainvälisissä sopimuksissa tulkinnanvaraa

Halla-aho totesi, että humanitaarisia kanavia pitkin, turvapaikkajärjestelmän kautta Suomeen tulevilla ihmisillä on usein jo lähtökohtaisesti heikot valmiudet löytää töitä jälkiteollisessa yhteiskunnassa, josta helposti löydettävät ”sisäänheittoammatit” ovat katoamassa.

– Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta tai pakota ketään kotoutumaan, ja täällä on myös mahdollista elää koko elämänsä tulonsiirtojen varassa. Usein näin myös käy. Tämä yhdistelmä on vaarallinen, Halla-aho sanoi.

Perussuomalaiset haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälistä suojelua hakevan asemaa koskeviin sopimuksiin, mutta Halla-aho huomauttaa, että sopimuksetkin jättävät tilaa tulkinnalle.

– Voimme ottaa esimerkiksi naapurimaamme Viron, joka on saman sopimusjärjestelmän piirissä kuin Suomikin on. Virossa humanitaarinen maahanmuutto on hyvin vähäistä. Näkisin, että ensisijaisena ongelmana ovat epäterveet houkutustekijät jotka liittyvät turvapaikkakäytäntöihin, perheenyhdistämiseen ja sosiaaliturvaan, Halla-aho sanoi.

Turvapaikkajärjestelmää käytetään hyväksi

Halla-aho huomautti, että turvapaikan hakemista koskevat kansainväliset sopimukset on aikoinaan suunniteltu aivan toisenlaiseen maailmaan.

– Sopimusten tarkoituksena ei ole ollut mahdollistaa massamittaista siirtolaisuutta mantereelta toiselle, vieläpä niin, että ihmiset valikoivat sen kohdemaan, jossa saatavilla on kaikista parhaat etuudet. Juuri se, että turvapaikkajärjestelmää käytetään härskisti hyväksi, niin se nakertaa koko järjestelmän hyväksyttävyyttä veronmaksajien silmissä. Hyväksikäyttö pitäisi saada kuriin.

Demarikansanedustaja Malmin mukaan olemassa oleva turvapaikkajärjestelmä on hyvä ja että ihmisiä pitää auttaa. Malm kuitenkin esitti epäonnistuneen vertauksen rinnastaen Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat humanitaariset maahanmuuttajat siirtoväen, kuten karjalaisevakoiden kanssa, jotka asutettiin Suomen uuden rajan sisäpuolelle toisen maailmansodan tapahtumien jälkeen.
Siirtoväki joutui aikoinaan muuttamaan, koska heidän kotiseutunsa jäivät Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.

Ongelmat kasaantuvat

Keskustelussa pohdittiin keinoja, mitä Helsingin kaduilla häiriötä aiheuttaville nuorille pitäisi tehdä. Räsänen myönsi, että myös rikosoikeudellisen vastuun alaikärajaa tietoisesti käytetään hyväksi.

– Kun tiedetään, että seuraamuksia ei tule, niin vanhemmat nuoret myös ohjaavat näitä alle 15-vuotiaita rikoksentekijöiksi. Meillä tulisi olla keinoja, joilla 12-14-vuotiaillekin saataisiin rajat, jos näiden nuorten vanhemmat eivät kykene hallitsemaan eivätkä asettamaan rajoja lapselleen, Räsänen sanoi.

Halla-ahon mukaan ensimmäinen askel on se, että tilanteen paheneminen lopetetaan, ja siihen voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla. Halla-aho sanoi, että teini-ikäisten oireilussa ja rikoksissa on yleensä taustalla pitkän ajan kuluessa kasaantuneita ongelmia, jotka ovat usein alkaneet jo koulussa.

– Epäilemättä kouluissa tilanne on se, että kun oppilasaines muuttuu haastavammaksi ja elämänhallintaongelmat lisääntyvät, niin samaan aikaan opettajilta on viety auktoriteettia ja työkaluja puuttua asioihin. Peruskoulusta valmistuu oppilaita, joilla on vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen kanssa. Nämä ongelmat heijastuvat sitten toisella asteella, jossa lähiopetus usein vähenee. Tähän ei mikään oppivelvollisuuden pidentäminen auta ollenkaan.