Halla-aho kehuu Japanin tiukkaa linjaa: Vaikka väestö ikääntyy ja kutistuu, maahanmuutto ja väestönvaihto eivät ole ratkaisu

Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kommentoi Facebookissa Financial Times -lehden artikkelia Japanin tiukasta maahanmuuttopolitiikasta. Suomen Uutiset julkaisee Halla-ahon tekstin kokonaisuudessaan:

Kehittyneet länsimaat kuten EU-maat ja Yhdysvallat ovat omaksuneet hyvin yhtenäisen narratiivin väestön ikääntymisestä ja maahanmuutosta. Tämä narratiivi on hiukan kärjistettynä se, että huoltosuhdeongelma voidaan ratkaista kärräämällä kehitysmaista suuri määrä väestöä, joka ei koskaan työllisty tai alityöllistyy.

Japani on valinnut hyvin toisenlaisen lähestymistavan. Maan väestö oli suurimmillaan, n. 128 miljoonassa, vuonna 2010, ja on sen jälkeen kutistunut muutamalla miljoonalla.

Väestö vanhenee Japanissa nopeammin kuin missään muualla. Vuonna 1985 n. 10 % väestöstä oli yli 65-vuotiaita. Tällä hetkellä tähän ikäluokkaan kuuluu 27 % väestöstä, ja osuuden ennustetaan kasvavan 40 prosenttiin vuonna 2060. Siinä on haastetta.

Länsimaissa jumiuduttu vanhaan

Japani on kuitenkin tehnyt strategisen linjauksen, että maahanmuutto ja väestönvaihto ei ole ratkaisu. Sen sijaan on panostettu esimerkiksi robotisaatioon. Automatisoituminen toki tulee karsimaan työpaikkoja ja työntekijöiden tarvetta muuallakin maailmassa, mutta Länsi-Euroopassa on siinä määrin jumiuduttu ajatukseen maahanmuuton välttämättömyydestä, että keskustelua käydään menneen maailman paradigmoilla: panikoidaan työikäisen väestön pienenemisellä, vaikka samaan aikaan tiedetään, että tulevaisuudessa ei ole töitä samalle määrälle työikäistä väestöä. (Eikä etenkään sellaisille, jotka eivät osaa mitään.)

Pääministeri Shinzo Abe linjasi vuonna 2015, että automatisaation ohella pyritään lisäämään japanilaisten syntyvyysastetta nykyisestä 1,4 lapsesta per nainen 1,8:aan ja pitkällä tähtäyksellä vakiinnuttamaan väestö n. 100 miljoonan tuntumaan. Väestön pienenemistä ei siis nähdä ongelmana, eikä se sitä olekaan. Euroopassa panikoidaan väestön kutistumisesta, koska sitä voidaan käyttää perusteluna maahanmuuton lisäämiseen. Kantaväestön syntyvyyden kohottamisesta puhuminen taas on meillä tabu, kuten Antti Rinne taannoin sai todeta.

Japanin työttömyysaste vain 2,8 prosenttia

Japanin työttömyysaste on 2,8 %, ja avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työnhakijoihin on korkeimmalla tasollaan 70-luvun alun jälkeen. Tämä on tietysti suoraa seurausta siitä, että työmarkkinoilla ei pyöri halpatyövoimaa.

Joillakin sektoreilla, esimerkiksi rakennus- ja hoiva-alalla, työvoimapula on niin paha, että Aben hallitus suunnittelee työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Suuryritykset ovat lobanneet voimakkaasti maahanmuuton helpottamista, koska täystyöllisyys on johtanut palkankorotuspaineisiin kotimaista työvoimaa houkuteltaessa.

Aben ”liberalisointi” on filosofialtaan kuitenkin hyvin erilaista kuin eurooppalainen maahanmuuttoajattelu, jossa kyllä ollaan puhuvinaan työntekijöistä mutta jossa oikeasti keskitytään tulijoiden sosiaaliturvaan, kulttuurisiin oikeuksiin ja perheenyhdistämiseen.

Maassaolon kesto on rajattu

Abe: ”Hallituksellani ei ole aikomusta ottaa käyttöön ns. maahanmuuttopolitiikkaa. Siitä me pidämme kiinni. Ennakkoehtoinamme on, että maassaolon kesto on rajattu, ja että työhön tulevilla ihmisillä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta tuoda perheenjäseniään.”

Sanalla sanoen: Japanin suunnitelmana on kaikissa oloissa ja haasteista huolimatta pysyä jatkossakin japanilaisena. Japanissa on reilut kaksi miljoonaa ulkomaalaista, 1,6 % väestöstä. Näistä suurin osa on kiinalaisia ja korealaisia, japanilaisen kanssa naimisissa olevia filippiinoja tai enimmäkseen japanilaista alkuperää olevia brasilialaisia.