

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho: Mitäpä jos lakattaisiin leikkimästä, ettei toimittajilla ole poliittisia kantoja
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan journalismin ongelmat eivät kumpua Journalistin ohjeista vaan ohjeiden tulkinnasta, joka riippuu siitä kuka niitä tulkitsee.
Jussi Halla-ahon mukaan Julkisen sanan neuvosto (JSN) alkaa huolestuttavasti muistuttaa toverituomioistuinta, jossa jäsenistön poliittinen kanta vaikuttaa tapoihin, joilla ohjeita tulkitaan.
– Meillä on pienen maan ongelma, joista keskeinen on se, että kaikki toimittajat tuntevat toisensa, ja usein kiertävät eri tiedotusvälineet läpi. Sosiaalinen paine olla samaa mieltä kaikesta lienee melko suuri.
– Tähän varmaan auttaisi se, että lakattaisiin leikkimästä, että toimittajilla ei ole poliittisia kantoja vaan myönnettäisiin se. Tämä varmaankin aiheuttaisi sisältä tulevaa korjausliikettä siinä, että nähtäisiin vääristymät, joita myös JSN:n kaltaisissa elimissä on, Halla-aho sanoo.
JSN ei enää puolusta sananvapautta
Filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä julkaistiin tänään maanantaina.
Hankamäki katsoo, että Julkisen sanan neuvosto on nykyisin siirtynyt sananvapauden puolustamisesta toimittajien ja median puolustamiseen.
– Journalistin ohjeet ovat itse asiassa tiukennuksia sananvapauteen. Ohjeissahan luki aikaisemmin, että ihmisillä on oikeus saada tietoa kaikkien kanavien kautta. Nykyisin ohjeissa lukee, että on oikeus saada tietoa ja mielipiteitä. Faktajournalismin tavoittelu on lähtenyt lentoon.
– En näe mitään syytä, miksi median pitäisi sitoutua Journalistin ohjeisiin. Eräs pakinoitsija on sanonut, että Julkisen sanan neuvoston pitäisi puolustaa sananvapautta ja ihmisoikeuksia viestinnällisesti, mutta nykyisin JSN puolustaa pelkästään toimittajia ja mediaa, Hankamäki sanoo.
Median politisoituminen näkyy muutenkin
Hankamäki katsoo Halla-ahon tapaan, että voisi olla rehellisempää, mikäli media tunnustaisi avoimesti poliittista väriä.
– Toki se väri näkyy läpi jo muutenkin, ilman että sitä on kirjoitettu mihinkään. Ennen tilanne oli kuitenkin avoimempi: Aamulehti oli selkeästi kokoomuksen äänenkannattaja ja Helsingin Sanomia pidettiin keskustaliberaalina lehtenä. Nykyisin molemmat ovat vinksahtaneet vihervasemmistolaiseen ajatteluun, joka on samalla eräänlaista huvitteluliberaalia ajattelua, jossa tilannekuvaa pyritään täydentämään viihteellisyydellä.
– On kuitenkin samalla muistettava, että puolueellisuutensa tunnustaminen ei vapauta puolueellisuudesta, Hankamäki sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Journalistin ohjeet toimittajat puolueellisuus Aamulehti JSN Jukka Hankamäki Helsingin Sanomat politiikka Sananvapaus perussuomalaiset Jussi Halla-aho media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ne vuodet, joina kommunistit rakensivat Ylestä taisteluvälinettä – Reporadio sensuroi oikeistolaisia ja julisti räikeän puolueellisesti ”tiedostamista”, ”muutosta” ja ”aatteellista heräämistä”

Uutiset kihisevät virheitä, joiden syy on puolueellisten lähteiden käyttö – Junnila: ”Antifa vaikuttaa lakien ja oikeuksien mukaan toimivalta riemukkaalta ryhmältä”

Ex-päätoimittaja Atte Jääskeläinen tyrmää ministeri Harakan hankkeen harkinnanvaraisesta tuesta medialle: ”Median ei tule olla riippuvainen hallitusten poliittisista voimasuhteista”

Media, kirkko ja yliopistot politisoituvat vauhdilla – O’Sullivanin laki ennusti jo 30 vuotta sitten, että kaikki organisaatiot jotka eivät ole oikeistolaisia, muuttuvat ajan myötä vasemmistolaisiksi

Immonen: Hallitus ei saa sitoa päätöksillään mediaa poliittiseen ohjaukseen – tukiselvitys nyt vahvasti vihervasemmiston käsissä

Kyselytutkimus: Journalismin opiskelijat kannattavat punavihreitä aatteita

Hankamäki: Valtamedia pumppaa ihmisten suut ja korvat täyteen monikulttuuri-ideologiaa – samaan aikaan lähes vaikenee tulonsiirroista euroalueella
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
















