Halla-aho: Mitäpä jos lakattaisiin leikkimästä, ettei toimittajilla ole poliittisia kantoja

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan journalismin ongelmat eivät kumpua Journalistin ohjeista vaan ohjeiden tulkinnasta, joka riippuu siitä kuka niitä tulkitsee.

Jussi Halla-ahon mukaan Julkisen sanan neuvosto (JSN) alkaa huolestuttavasti muistuttaa toverituomioistuinta, jossa jäsenistön poliittinen kanta vaikuttaa tapoihin, joilla ohjeita tulkitaan.

– Meillä on pienen maan ongelma, joista keskeinen on se, että kaikki toimittajat tuntevat toisensa, ja usein kiertävät eri tiedotusvälineet läpi. Sosiaalinen paine olla samaa mieltä kaikesta lienee melko suuri.

– Tähän varmaan auttaisi se, että lakattaisiin leikkimästä, että toimittajilla ei ole poliittisia kantoja vaan myönnettäisiin se. Tämä varmaankin aiheuttaisi sisältä tulevaa korjausliikettä siinä, että nähtäisiin vääristymät, joita myös JSN:n kaltaisissa elimissä on, Halla-aho sanoo.

JSN ei enää puolusta sananvapautta

Filosofian tohtori ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä julkaistiin tänään maanantaina.

Hankamäki katsoo, että Julkisen sanan neuvosto on nykyisin siirtynyt sananvapauden puolustamisesta toimittajien ja median puolustamiseen.

– Journalistin ohjeet ovat itse asiassa tiukennuksia sananvapauteen. Ohjeissahan luki aikaisemmin, että ihmisillä on oikeus saada tietoa kaikkien kanavien kautta. Nykyisin ohjeissa lukee, että on oikeus saada tietoa ja mielipiteitä. Faktajournalismin tavoittelu on lähtenyt lentoon.

– En näe mitään syytä, miksi median pitäisi sitoutua Journalistin ohjeisiin. Eräs pakinoitsija on sanonut, että Julkisen sanan neuvoston pitäisi puolustaa sananvapautta ja ihmisoikeuksia viestinnällisesti, mutta nykyisin JSN puolustaa pelkästään toimittajia ja mediaa, Hankamäki sanoo.

Median politisoituminen näkyy muutenkin

Hankamäki katsoo Halla-ahon tapaan, että voisi olla rehellisempää, mikäli media tunnustaisi avoimesti poliittista väriä.

– Toki se väri näkyy läpi jo muutenkin, ilman että sitä on kirjoitettu mihinkään. Ennen tilanne oli kuitenkin avoimempi: Aamulehti oli selkeästi kokoomuksen äänenkannattaja ja Helsingin Sanomia pidettiin keskustaliberaalina lehtenä. Nykyisin molemmat ovat vinksahtaneet vihervasemmistolaiseen ajatteluun, joka on samalla eräänlaista huvitteluliberaalia ajattelua, jossa tilannekuvaa pyritään täydentämään viihteellisyydellä.

– On kuitenkin samalla muistettava, että puolueellisuutensa tunnustaminen ei vapauta puolueellisuudesta, Hankamäki sanoo.