Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Pääministeri Sanna Marin perusteli ratkaisua eilen Ilta-Sanomien puheenjohtajatentissä sillä, että hänen mielestään kunnat tarvitsevat rahat. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan koronan varjolla on kuitenkin sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa.

Suomalaisten rokottaminen koronaa vastaan on käynnistynyt nihkeästi. Ongelmia on ilmennyt sekä rokotteiden jakelussa että niiden saatavuudessa. Samaan aikaa kansallista rokotusstrategiaa ei ole.

Rokotteiden saatavuus riippuu EU:n ripeydestä, sillä Suomi on ulkoistanut rokotteiden jakelun EU-yhteishankintojen varaan. EU:n kautta rokotteita tulee Suomeen silloin tällöin. Hallituksella ei ole tietoa tai arviota siitä, kuinka moni suomalainen on saatu rokotettua puolen vuoden kuluttua eli juhannukseen mennessä.

Pääministeri Sanna Marin sanoi tiistaina Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä tekevänsä kaikkensa, että rokotteita saataisiin EU:n kautta Suomeen niin nopeasti kuin mahdollista.

– Mielestäni on perusteltua ja oikein, että olemme osa EU:n yhteishankintoja, muuten olisimme lastuna laineilla jos olisimme taistelemassa näistä kysytyistä rokotteista. Toki hallitus kantaa vastuun tästä kokonaisuudesta, Marin sanoi.

Suomi suhtautuu liian naiivisti EU-yhteistyöhön

Siinä missä Suomi luottaa rokotteiden saatavuudessa EU:n solidaarisuuteen ovat eräät EU-maat, kuten Saksa, ryhtyneet hankkimaan rokotteita omin päin. Suomen ulkoministeri, tehtävässään lakia rikkonut Pekka Haavisto (vihr) puolestaan häärii mukana hankkeessa, jossa esitetään koronarokoteapua EU:n ulkopuolisille Itä-Euroopan maille.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomi on rokoteasiassa tehnyt saman virheen kuin muissakin eurooppalaisissa projekteissa, eli Suomi suhtautuu liian naiivisti eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Halla-ahon mukaan ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että rokoteasia saataisiin hoidettua EU:n yhteishankintojen kautta.

– Suomessa on kuviteltu, että muut EU-maat Suomen tavoin asettaisivat jonkin yhteisen hyvän oman kansallisen etunsa edelle. Näin ei tässäkään tapauksessa näytä käyvän, kuten ei myöskään elpymisrahastossa tai monissa muissakaan kysymyksissä. Useimmat EU-maat edelleen varsin raadollisesti vahtivat omaa kansallista etuaan. Suomella pitäisi olla myös rinnakkaisia toimintalinjoja, kuten suorat hankinnat lääkevalmistajilta.

– Suomessa vakuutellaan, että rokotuskampanja etenee suunnitelmien mukaan ja kaikki menee hyvin. Tosiasia on silti se, että rokotukset etenevät erittäin tahmeasti ja verkkaisesti.

Marin myönsi ylikompensaation kunnille

Puoluejohtajatentissä puhuttiin myös taloudesta. Pääministeri Marinilta ihmeteltiin, miksi hallitus jakaa tänä vuonna kunnille jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. IS:n toimittaja kysyi Marinilta, kuinka kauan koronalla voidaan perustella menolisäyksiä, jotka eivät johdu koronasta.

Marinin päätöstä ylimäärisestä kuntavaalimiljardista on arvosteltu laajasti. IS:n tentissä Marin perusteli rahanjakoa samanlaisilla argumenteilla kuin ennenkin.

– Syy sille, miksi kunnat saavat enemmän kuin jälkikäteisesti arvioituna viime vuoden puolella olisivat tarvinneet on siinä, että arvioiden mukaan kunnat tarvitsevat tämän. Halusimme toimia niin, että kunnat eivät viime syksyn budjettipäätöksissä lomauttaisi tai irtisanoisi ihmisiä, vaan pitäisivät huolta peruspalveluista vaikeana aikana. Olen sitä mieltä, että on ollut tärkeää tukea kuntia, vaikkakin jonkin verran myös ylikompensaatiota on ollut, Marin sanoi.

Velkapiikki on auki

Halla-ahon mukaan koronan varjolla velkaantumiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Halla-aho on huolestunut kevytmielisestä velkaantumisesta.

– Joskus menneessä maailmassa julkinen talous oli siinä mielessä yksinkertaista, että hallituksella oli kirstu, jossa oli tietty määrä kulta- ja hopeakolikoita. Kun ne oli käytetty, piti keksiä jotain muuta. Tänä päivänä kirstun pohja ei valitettavasti tule vastaan, koska rahaa saa lainaamalla lisää lähes loputtomasti ja halvalla korolla, Halla-aho sanoi.

Hänen mukaansa koronan vakavin seuraus suomalaiselle yhteiskunnalle on se, että korona on tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä.

– Toisaalta korona on tarjonnut perusteen tehdä mitä hyvänsä: nyt velkapiikki on auki, kaikki voidaan perustella koronalla, kuten kunnille jaettava ylimäärinen kuntavaalimiljardi. Suurin huolenaihe on siis se, että on kokonaan sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa, ja jotka tulevat vastaan entistä pahempina myöhemminkin, Halla-aho sanoi.

Kokoomusjohtaja Petteri Orpo myötäili Halla-ahoa.

– Samaan aikaan kun tehdään velkarahalla välttämätöntä elvytystä ja pelastustoimia, pitäisi tehdä myös uudistuksia, jotka mahdollistavat kasvun.

Eläkeputken poisto ei luo uusia työpaikkoja

Kuntatalous tarvitsee toimiakseen kuntalaisten verotuloja. Niitä saadaan sitä enemmän, mitä useampi on töissä. IS:n toimittaja huomautti sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr) siitä, että vaikka vaalikausi on tulossa puoliväliin, on hallitus toistaiseksi jättänyt kipeästi kaivatut työllistämistoimet kokonaan tekemättä.

Joulukuussa hallitus sai toki sorvattua päätöksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien, eli niin sanotun eläkeputken poistamisesta, mutta senkään työllisyysvaikutuksista ei ole tietoa.

Halla-aho totesi, ettei eläkeputken poistaminen luo yhtään uutta työpaikkaa. Perussuomalaisten johtaja muistutti, että merkityksellisesti työllisyysastetta saadaan nousuun vain sillä, että yksityiselle sektorille syntyy uusia työpaikkoja ja samalla työn tekeminen suhteessa tulonsiirtojen varassa elämiseen on kannattavampaa.

– Näihin voidaan vaikuttaa verotuksella sekä laskemalla ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia, jolloin palkkatuloista jää enemmän käteen. Tällöin ei tarvitse nostaa bruttopalkkoja, joka vaikuttaa kielteisesti työpaikkojen määrään.

– Yritysten toimintaedellytyksiin voidaan vaikuttaa verotuksella ja esimerkiksi sillä, että harjoitetaan hieman vähemmän kiilusilmäistä ja punavihreää ilmastopolitiikkaa, Halla-aho muistutti.