

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho Ylellä: Suomessa ja Ruotsissa on melko samanlaiset yhteiskunnat ja maahanmuuton ongelmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi Ylen aamu-tv:ssa, ettei usko vaalivoiton saaneilla ruotsidemokraateilla olevan halua mennä hallitukseen. – Se ei ole Ruotsin järjestelmässä välttämätöntä, koska ruotsidemokraatit voivat vastineeksi tuestaan saada itselleen tärkeitä asioita läpi hallituksessa.
Ruotsin valtiopäivävaalien tulos alkaa olla selvillä. Kärkikolmikossa sosialidemokraattien kannatus oli 28,4 prosenttia, kokoomuksen 19,8 prosenttia sekä vaalien voittajan ruotsidemokraattien 17,6 prosenttia.
Ruotsidemokraatteja voidaan pitää vaalien voittajana, sillä neljä vuotta aiemmin puolue sai 12,9 prosenttia äänistä. Nyt ruotsidemokraatit ovat saamassa saavat valtiopäiville jopa 13 paikkaa lisää.
Vaikka ruotsidemokraatit eivät saavuttaneet aivan hurjimpien ennusteiden mukaista tulosta, puolue teki silti huikean nousun edellisiin vaaleihin nähden.
Hallitus tarvitsee ruotsidemokraattien tukea
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli itse eilen illalla paikan päällä ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa Tukholmassa. Halla-aho arvioi muutamia tunteja sitten Ylen aamu-tv:ssa, että ruotsidemokraatit on nousemassa vaa’ankieliasemaan oikeisto- ja vasemmistoblokkien välille.
– Kumpikaan blokki ei tule saamaan enemmistöhallitusta eikä siten voi saada budjettiaan läpi, joten hallitus tarvitsee ruotsidemokraattien tukea. Tämä antaa ruotsidemokraateille vipuvartta konkreettisissa politiikan kysymyksissä.
Halla-aho ei usko, että ruotsidemokraateilla välttämättä edes on halua mennä hallitukseen.
-Se ei ole Ruotsin järjestelmässä välttämätöntä, koska vaikuttaa voi myös hallituksen ulkopuolella. Jos ruotsidemokraatit tukee hallitusta, vastineeksi tuestaan ruotsidemokraatit voi saada itselleen tärkeitä asioita läpi hallituksessa.
Perussuomalaisilla ja ruotsidemokraateilla paljon samoja näkemyksiä
Perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit tekevät nykyisin yhteistyötä monella tavalla. Puolueet ovat esimerkiksi samassa ECR-ryhmässä Euroopan parlamentissa. Halla-ahon mukaan puolueilla on ongelmattomat suhteet.
– Yhteistyötä on myös Euroopan neuvostossa. Meillä on paljon samoja näkemyksiä, siitä millainen kansallisvaltion rooli pitäisi olla suhteessa Euroopan unioniin. Suomessa ja Ruotsissa on melko samanlaiset yhteiskunnat, ja myös samanlaiset maahanmuuton ongelmat, joskin ongelmien mittasuhteet ovat erilaisia, Halla-aho kertoi Ylen puhelinhaastattelussa.
Ruotsin vihreät vältti täpärästi putoamisen valtiopäiviltä
Halla-aho arvioi, että ruotsidemokraattien voitto tiukentaa väistämättä tulevaisuudessa Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa.
– Ruotsidemokraattien voitto johtui siitä, että maahanmuutto on Ruotsissa räjähtänyt käsiin ja maahanmuuton ongelmat vaikuttavat ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Monet siis äänestivät sitä puoluetta, joka tarjoaa vaihtoehdon nykymenolle.
Jos ruotsidemokraatit oli vaalien voittaja, niin selkeä häviäjä oli ympäristöpuolue eli Ruotsin vihreät. Vihreiden kannatus laski 2,4 prosenttia päätyen lopulta 4,4 prosenttiin. Tuloksella vihreät vältti vain täpärästi putoamisen valtiopäiviltä.
Ruotsin vaaleissa on 4 prosentin äänikynnys, joten alle sen kannatuksen jääneet puolueet eivät saa ainuttakaan paikkaa valtiopäiville. Uusimpien gallupien mukaan vihreiden kannatus on laskusuunnassa myös Suomessa.
Myös sosiaalidemokraatit ja kokoomus kuuluivat vaalien häviäjiin menettäessään kannatustaan useita prosentteja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalidemokraatit Ruotsin valtiopäivävaalit Ruotsidemokraatit kannatus vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho Kokoomus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Raatikainen: Ihmiset Ruotsissa ovat viimein alkaneet herätä haittamaahanmuuton vaikutuksiin

Huhtasaari: Perussuomalaiset rakentaa ruotsidemokraattien kanssa isänmaallista Europpaa

Leena Meri Ruotsin vaaleista: Poliittinen koulukiusaaminen ei voi jatkua loputtomasti
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”
Marokosta saapui vuorokaudessa yli 60 000 siirtolaista Espanjan Ceutaan. Perussuomalaiset vaativat Espanjan sulkemista Schengen‑alueen ulkopuolelle, kun taas SDP:n Nasima Razmyar ehdottaa lähtöalueiden olojen parantamista. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää Razmyarin puheet epärealistisina.

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”
Espanjan vasemmistohallituksen myötäsukainen maahanmuuttopolitiikka kärjistyy parhaillaan Ceutassa. Valtava määrä lähinnä nuoria miehiä on tunkeutunut väkisin EU:n alueelle. Espanjan hallitus on päättänyt lähettää armeijan selvittämään totaalista kaaosta ja ryöstelyä. Euroopan tulevaisuus on Ceutassa käsillä jo tänään.

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin
Vieraskielisten oppilaiden osuus on suomenkielisissä kouluissa liki kymmenkertainen ruotsinkielisiin verrattuna. Samaan aikaan kun koulushoppailu ja oppilasalueiden pakkomuutokset mullistavat satojen suomenkielisten koulujen arkea, ruotsinkielinen koulujärjestelmä on säästynyt ilmiöltä lähes kokonaan.

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?
Torstaina laittomien maahantulijoiden massa vyöryi Espanjan Ceutaan Marokosta. Ceutan aluehallinnon johtaja Juan Jesús Vivas julisti alueelle hätätilan ja pyysi Madridilta armeijaa rajalle. Espanjan sisäministeriö kieltäytyi julistamasta kansallista hätätilaa.

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













