Hallituksen selvitys vahvistaa: Humanitaarisella maahanmuutolla kielteisiä vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänään hallituksen kauan odotetun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys on tylyä luettavaa.

”Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista?” -selvitys kokoaa yhteen jo olemassa olevaa tutkimustietoa maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista.

Tutkimustieto osoittaa selkeästi, että humanitaarinen maahanmuutto on merkittävä taakka Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Kokonaiskustannukset uupuvat yhä

Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio ja Olli Immonen sekä Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tutustuivat selvitykseen tuoreeltaan.

Immosen ja Savion mielestä STM:n selvitys täytti joiltakin osin ne odotukset, joita Sipilän hallitukselle on viimeiset puoli vuotta asetettu.

– Selvitys tarjoaa perustietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Siitä jää kuitenkin uupumaan ennen kaikkea vastaus jo pitkään kansalaisten huulilla olleeseen perimmäiseen kysymykseen: mitkä ovat humanitaarisesta maahanmuutosta Suomelle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset? Savio toteaa.

Immosen mukaan selvitys vahvistaa silti sen tosiasian, että humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta, ei paranna sitä.

Somalit ja irakilaiset käyvät kukkarolle

Perussuomalaisia lähellä oleva Suomen Perusta -ajatuspaja on tutkinut jo aiemmin maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia. Ajatuspajan tutkimus ”Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous” onkin näyttävästi esillä STM:n selvityksessä.

Suomen Perustan tutkimuksen mukaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta Suomeen muuttaneen työikäisen ihmisen keskimääräinen julkisen talouden vuotuinen nettovaikutus on 10 000 euroa negatiivinen.

Kyseiseltä alueelta muuttanut ihminen siis keskimäärin käyttää julkisia palveluita ja saa tulonsiirtoja vuodessa 10 000 euron arvosta enemmän kuin maksaa veroja.

– Tutkimuksemme osoittaa, että kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan Saksasta tulevat muuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita. Esimerkiksi Somaliasta ja Irakista tulevat muuttajat taas käyttävät huomattavasti enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Grönroos tarkentaa.

Humanitaarinen maahanmuutto käy kalliiksi

Kansainväliset pakolaissopimukset säätelevät monia turvapaikanhakijoiden asemaan liittyviä asioita. Jokainen valtio voi kuitenkin itsenäisesti päättää, mihin sopimuksiin se sitoutuu ja ketä se päästää maahansa.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi maahanmuuttoon vaikuttaa kansallinen lainsäädäntö.

Savion ja Immosen mielestä nykyinen humanitaarisen maahanmuuton järjestelmä ei palvele tarkoitustaan, ja se vaatii täysremontin. He muistuttavat, että Suomen perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat poliittisin päätöksin muutettavissa, elleivät ne sellaisenaan mahdollista hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja palvele kansallista etuamme.

– Nykyinen turvapaikka- ja kiintiöpakolaisjärjestelmä ovat suomalaiselle yhteiskunnalle taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön tapa yrittää vastata maailman pakolaisongelmaan. Humanitaarisen maahanmuuton myötä maahamme saapuu ihmisiä, jotka käyttävät selvästi enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Savio toteaa.

Pakolaisia autettava lähtömaiden lähialueilla

Immosen mielestä kaikki pakolaiset tulisi pyrkiä sijoittamaan pakolaisleireille ja kriisimaiden rauhallisemmille lähialueille.

– Auttaminen paikan päällä on moninkertaisesti tehokkaampaa kuin humanitaaristen muuttajien ottaminen Suomeen ja suomalaisten hyvinvointipalveluiden piiriin.

– Euroopan unioni on esimerkiksi tehnyt Turkin kanssa sopimuksen Kreikkaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta. Vastaavaa käytäntöä voitaisiin soveltaa laajemminkin tulijavirtojen tyrehdyttämiseksi. Pakolaisleirejä tulisi lisäksi kehittää inhimillisemmiksi paikoiksi asua, kouluttautua ja tehdä työtä, Immonen painottaa.