

LEHTIKUVA
Hallitus kaivoi kolmen miljardin lisäsopeutukset: Kehitysavusta, hallinnosta ja kotoutumisesta leikataan – tupakkaveroa korotetaan
Hallituksen lisäsopeutuksien toimenpidekokonaisuus vahvistaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi kehysriihen tiedotustilaisuudessa.
Tänään päättyneessä kehysriihessä hallitus teki päätökset uudesta, julkista taloutta noin kolmella miljardilla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta.
Tarve uusille sopeutustoimille kävi ilmi jo viime syksyn budjettiriihessä, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
– Budjettiriihessä huomasimme, että talousluvut menevät huonompaan suuntaan. Alkoi näyttää siltä, että emme tule pääsemään hallitusohjelmaan kirjattuihin omiin tavoitteisiimme velkasuhteen vakauttamisesta.
– Myös EU:n finanssipoliittiset säännöt alkoivat näyttää siihen suuntaan, että meillä on riski joutua liiallisen alijäämän menettelyyn, mikäli emme tekisi lisätoimia. Myös tiedot hyvinvointialueiden alijäämän paisumisesta näyttivät siltä, että ilman lisätoimia kehyksemme eivät pysyisi rikkoutumattomina.
Purra kuvaa, että prosessi kesken hallituskauden oli poliittisesti vaikea, jo itsessään kunnianhimoisen hallitusohjelman päälle, jossa siis on jo sovittu kuuden miljardin säästöistä.
Kokonaisverotus ei kiristy
Säästöjä haetaan laajalta alueelta: esimerkiksi hyvinvointialueilta, hallinnosta, avustuksista sekä kunnilta normien purkamisen kautta. Lisäksi useita hallitusohjelmaan kirjattuja säästöjä aikaistetaan, joilla saadaan aikaan merkittävä vaikutus.
Julkisen talouden menoja supistetaan 1,6 miljardia euroa vuonna 2028. Veronkorotuksien staattinen bruttovaikutus on 1,8 miljardia euroa vuonna 2028.
– Kun huomioidaan dynaamiset vaikutukset, kokonaisuudessa päästään noin kolmeen miljardiin euroon. Toimet hidastavat kokonaisveroasteen laskua tällä hallituskaudella. Vuoteen 2023 nähden kokonaisveroaste ei kiristy, Purra kertoo.
Kuntien tehtäviä puretaan
Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistetaan 150 miljoonan euron vuotuinen säästö aiempien päätösten lisäksi. Hallinnon keventämistä valmistellaan ministeriöissä.
– Hallituksen painopisteiden vuoksi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ministeriöiden säästöt ovat kuitenkin muita ministeriöitä alempia. Myös tietyt ammattinimikkeet ovat säästöjen ulkopuolella. Säästöjä ei kohdisteta ammattisotilaisiin, poliiseihin, rajavartijoihin, tuomareihin, syyttäjiin ja vanginvartijoihin, Purra sanoo.
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan, joista saadaan säästöä 100 miljoonaa euroa. Lisäksi yleishyödyllisten yhdistysten valtionavustusten tasoa alennetaan 76 miljoonalla.
Kehitysyhteistyöleikkauksia aikaistetaan
Hallitusohjelmassa jo päätettyjen säästöjen lisäksi kehitysyhteistyöstä leikataan 50 miljoonaa. Lisäksi hallitusohjelmassa jo sovittuja muita kehitysyhteistyöleikkauksia aikaistetaan, mikä lisää leikkauksia 175 miljoonaa vuonna 2025 ja 155 miljoonaa vuonna 2026.
– Fiskaalisesti vaikutus on merkittävä. Säästöissä on mukana kehitysyhteistyötä, valtionavustuksia ja toimintamenoja, Purra kertoo.
Yritystukiin kohdistetaan toimia vähentämällä Business Finlandin avustusvaltuuksia 20 miljoonalla.
Yleinen arvonlisävero nousee
Veroratkaisuista merkittävin on yleisen alv-kannan korotus 25,5 prosenttiin. Arvonlisäverotuksen korotukset voidaan Purran mukaan saada voimaan jo tänä vuonna.
– Säästöt ja veronkorotukset eivät ole meille helppoja. Koska emme kuitenkaan halua kohdentaa merkittäviä toimia työhön ja yrittämiseen, vaihtoehdoksi jää käytännössä arvonlisävero, jonka tuotto on merkittävä.
Myös eläkkeensaajiin kohdistuu toimia, sillä eläketulon verotusta kiristetään hieman. Purra korostaa, että veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.
– Veronkiristys lähtee noin 23 000 euroa vuodessa saavien eläkkeistä ylöspäin.
Verotus kiristyy eläkkeissä hyvin maltillisesti, sillä alarajassa 23 000 euroa vuodessa korotus on vain 60 senttiä kuukaudessa eli 7 euroa vuodessa. 25 000 euron vuosieläkkeellä korotus on 2,5 euroa kuukaudessa.
Ulkomaille maksettavan kansaneläkkeen maksaminen loppuu, mistä säästöä saadaan 38 miljoonaa euroa.
Alkoholin, makeisten ja tupakan verotus kiristyy
Myös eräänlaisia haitta- ja terveysveroja korotetaan. Makeisten arvonlisävero nostetaan 25,5 prosenttiin. Aiemmin vero on ollut 14 prosentissa.
– Veronkorotus koskee karkkeja ja suklaata, Purra sanoo.
Tupakan verotusta kiristetään 44 miljoonaa euroa hallitusohjelmassa jo sovitun 100 miljoonan euron lisäksi.
– Lisäksi väkevien juomien alkoholivero sidotaan indeksiin. Sillä vaikutus on noin 16 miljoonaa euroa.
Katso hallituksen kehysriihen koko tiedotustilaisuus tästä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- eläkkeensaajat haitta- ja terveysverot valtionavustukset alijäämämenettely sopeutustoimet hyvinvointialueet kuntien tehtävät valtiontalous Riikka Purra Arvonlisävero Kotoutuminen Turvallisuus Velkaantuminen Kehysriihi Hallinto kehitysapu verotus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kehitysyhteistyöhön 200 miljoonan lisäleikkaus

Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen

Synnytyssairaalaverkko säilyy ennallaan – ”Vahva signaali suomalaisille: nyt on oikea aika perustaa perhe”

Valtiovarainministeri Purra: Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta

Antikainen: Kehysriihi oli vaikea – sisäinen ja ulkoinen turvallisuus rajattu sopeutustoimien ulkopuolelle

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kehysriihen päätöksistä: Hoitoon pääsy saattaa jopa nopeutua

Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Garedew: Uusi tupakkalaki antaa viranomaisille kättä pitempää nuorison hyväksi

Jos hallitus ei olisi sopeuttanut taloutta, Suomen velkaantuminen olisi jyrkässä kasvussa vuosikymmenen lopussa – katso karu kuva
Viikon suosituimmat

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle
Euroopan parlamentin perinteisten ryhmien kabinettisopimus syrjiä kansalliskonservatiiviset mepit ulos päätöksenteosta saattaa päättyä. Keskustaoikeiston ryhmä EPP on saamassa tarpeekseen uppiniskaisesta punavihreästä blokista. Juopa muodostui kestävyysraportointivelvoitteiden helpottamiseksi tähtäävistä muokkausehdotuksista.
















