

LEHTIKUVA
Hallitus kaivoi kolmen miljardin lisäsopeutukset: Kehitysavusta, hallinnosta ja kotoutumisesta leikataan – tupakkaveroa korotetaan
Hallituksen lisäsopeutuksien toimenpidekokonaisuus vahvistaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi kehysriihen tiedotustilaisuudessa.
Tänään päättyneessä kehysriihessä hallitus teki päätökset uudesta, julkista taloutta noin kolmella miljardilla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta.
Tarve uusille sopeutustoimille kävi ilmi jo viime syksyn budjettiriihessä, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
– Budjettiriihessä huomasimme, että talousluvut menevät huonompaan suuntaan. Alkoi näyttää siltä, että emme tule pääsemään hallitusohjelmaan kirjattuihin omiin tavoitteisiimme velkasuhteen vakauttamisesta.
– Myös EU:n finanssipoliittiset säännöt alkoivat näyttää siihen suuntaan, että meillä on riski joutua liiallisen alijäämän menettelyyn, mikäli emme tekisi lisätoimia. Myös tiedot hyvinvointialueiden alijäämän paisumisesta näyttivät siltä, että ilman lisätoimia kehyksemme eivät pysyisi rikkoutumattomina.
Purra kuvaa, että prosessi kesken hallituskauden oli poliittisesti vaikea, jo itsessään kunnianhimoisen hallitusohjelman päälle, jossa siis on jo sovittu kuuden miljardin säästöistä.
Kokonaisverotus ei kiristy
Säästöjä haetaan laajalta alueelta: esimerkiksi hyvinvointialueilta, hallinnosta, avustuksista sekä kunnilta normien purkamisen kautta. Lisäksi useita hallitusohjelmaan kirjattuja säästöjä aikaistetaan, joilla saadaan aikaan merkittävä vaikutus.
Julkisen talouden menoja supistetaan 1,6 miljardia euroa vuonna 2028. Veronkorotuksien staattinen bruttovaikutus on 1,8 miljardia euroa vuonna 2028.
– Kun huomioidaan dynaamiset vaikutukset, kokonaisuudessa päästään noin kolmeen miljardiin euroon. Toimet hidastavat kokonaisveroasteen laskua tällä hallituskaudella. Vuoteen 2023 nähden kokonaisveroaste ei kiristy, Purra kertoo.
Kuntien tehtäviä puretaan
Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistetaan 150 miljoonan euron vuotuinen säästö aiempien päätösten lisäksi. Hallinnon keventämistä valmistellaan ministeriöissä.
– Hallituksen painopisteiden vuoksi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ministeriöiden säästöt ovat kuitenkin muita ministeriöitä alempia. Myös tietyt ammattinimikkeet ovat säästöjen ulkopuolella. Säästöjä ei kohdisteta ammattisotilaisiin, poliiseihin, rajavartijoihin, tuomareihin, syyttäjiin ja vanginvartijoihin, Purra sanoo.
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan, joista saadaan säästöä 100 miljoonaa euroa. Lisäksi yleishyödyllisten yhdistysten valtionavustusten tasoa alennetaan 76 miljoonalla.
Kehitysyhteistyöleikkauksia aikaistetaan
Hallitusohjelmassa jo päätettyjen säästöjen lisäksi kehitysyhteistyöstä leikataan 50 miljoonaa. Lisäksi hallitusohjelmassa jo sovittuja muita kehitysyhteistyöleikkauksia aikaistetaan, mikä lisää leikkauksia 175 miljoonaa vuonna 2025 ja 155 miljoonaa vuonna 2026.
– Fiskaalisesti vaikutus on merkittävä. Säästöissä on mukana kehitysyhteistyötä, valtionavustuksia ja toimintamenoja, Purra kertoo.
Yritystukiin kohdistetaan toimia vähentämällä Business Finlandin avustusvaltuuksia 20 miljoonalla.
Yleinen arvonlisävero nousee
Veroratkaisuista merkittävin on yleisen alv-kannan korotus 25,5 prosenttiin. Arvonlisäverotuksen korotukset voidaan Purran mukaan saada voimaan jo tänä vuonna.
– Säästöt ja veronkorotukset eivät ole meille helppoja. Koska emme kuitenkaan halua kohdentaa merkittäviä toimia työhön ja yrittämiseen, vaihtoehdoksi jää käytännössä arvonlisävero, jonka tuotto on merkittävä.
Myös eläkkeensaajiin kohdistuu toimia, sillä eläketulon verotusta kiristetään hieman. Purra korostaa, että veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.
– Veronkiristys lähtee noin 23 000 euroa vuodessa saavien eläkkeistä ylöspäin.
Verotus kiristyy eläkkeissä hyvin maltillisesti, sillä alarajassa 23 000 euroa vuodessa korotus on vain 60 senttiä kuukaudessa eli 7 euroa vuodessa. 25 000 euron vuosieläkkeellä korotus on 2,5 euroa kuukaudessa.
Ulkomaille maksettavan kansaneläkkeen maksaminen loppuu, mistä säästöä saadaan 38 miljoonaa euroa.
Alkoholin, makeisten ja tupakan verotus kiristyy
Myös eräänlaisia haitta- ja terveysveroja korotetaan. Makeisten arvonlisävero nostetaan 25,5 prosenttiin. Aiemmin vero on ollut 14 prosentissa.
– Veronkorotus koskee karkkeja ja suklaata, Purra sanoo.
Tupakan verotusta kiristetään 44 miljoonaa euroa hallitusohjelmassa jo sovitun 100 miljoonan euron lisäksi.
– Lisäksi väkevien juomien alkoholivero sidotaan indeksiin. Sillä vaikutus on noin 16 miljoonaa euroa.
Katso hallituksen kehysriihen koko tiedotustilaisuus tästä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- eläkkeensaajat haitta- ja terveysverot valtionavustukset alijäämämenettely sopeutustoimet hyvinvointialueet kuntien tehtävät valtiontalous Riikka Purra Arvonlisävero Kotoutuminen Turvallisuus Velkaantuminen Kehysriihi Hallinto kehitysapu verotus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kehitysyhteistyöhön 200 miljoonan lisäleikkaus

Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen

Synnytyssairaalaverkko säilyy ennallaan – ”Vahva signaali suomalaisille: nyt on oikea aika perustaa perhe”

Valtiovarainministeri Purra: Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta

Antikainen: Kehysriihi oli vaikea – sisäinen ja ulkoinen turvallisuus rajattu sopeutustoimien ulkopuolelle

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kehysriihen päätöksistä: Hoitoon pääsy saattaa jopa nopeutua

Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Garedew: Uusi tupakkalaki antaa viranomaisille kättä pitempää nuorison hyväksi

Jos hallitus ei olisi sopeuttanut taloutta, Suomen velkaantuminen olisi jyrkässä kasvussa vuosikymmenen lopussa – katso karu kuva
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
















