
Helsinki maksaa laittomasti maassa oleville henkilöille käteistä rahaa ja matkalippuja
Kelan lakimies Antti Klemola selvensi Suomen Uutisille tammikuussa 2018, että laittomasti maassa oleva henkilö voi saada pieniä määriä toimeentulotukea välttämättömään elämiseen. Suomen Uutiset sai vinkin, että Helsingin kaupunki maksaisi laittomille maassa oleville henkilöille myös käteistä rahaa sekä HSL:n matkalippuja.
– Käytännössä kyse on ruoka- ja lääketarpeisiin tarkoitetusta avustuksesta, jota annetaan maksusitoumuksella muutamaksi päiväksi kerrallaan, Klemola sanoi toimeentulotuesta.
Helsingissä tuen maksaa kaupunki, ei Kela
Kela ei tällä hetkellä maksa laittomien maassa olijoiden tukea Helsingissä.
Kaikki Helsingissä maksetut toimeentulotuet laittomasti maassa oleskeleville maksetaan suoraan Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta.
Helsingin kaupungilla on vain yksi maahanmuuttoyksikkö, josta toimeentuloa maksetaan laittomasti maassa oleskelevalle.
Helsinki antaa myös käteistä
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori vastasi Suomen Uutisille laittomasti maassa olevien toimeentulotukeen liittyviin kysymyksiin.
Annetaanko laittomasti maassa oleville henkilöille HSL:n matkalippuja? Jos annetaan, niin millä perusteella?
Tarvittaessa asioiden hoitamista varten.
Annetaanko laittomasti maassa oleville henkilöille rahaa? Aiemmin on kerrottu, että maksusitoumus voidaan antaa esimerkiksi ruokaa varten.
Toimeentulotuen päätös tehdään pääsääntöisesti 16 vuorokauden ajalle ja siihen voidaan liittää lyhyemmäksi ajaksi voimassa olevia maksusitoumuksia. Tämä vastaa paremmin paperittomien henkilöiden palvelutarvetta, koska heillä on rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi säilyttää tai valmistaa ruokaa. Osa tuesta voidaan myöntää myös käteisenä maksuosoituksena nostettavaksi yleisökassasta (esimerkiksi puhelinkuluihin). Pääsääntöisesti annetaan maksusitoumus lääkkeisiin ja ruokaan.
Maksetaanko laittomasti maassa oleville majoituskuluja? Jos, niin miten?
Hätämajoitusta järjestää kolmas sektori kaupungin avustuksella. Lapsiperheen kyseessä ollessa voidaan järjestää kriisimajoitusta.
Alkuvuoden toimeentulotuen menot laittomasti maassa olevien henkilöiden osalta?
Meillä ei ole suoraan saatavissa, koska tätä ei tilastoida kuukausitasolla.
Paperiton henkilö voi saada toimeentulotukea kuukauden aikana keskimäärin noin 255 euroa. Jos paperittomia toimeentulotukiasiakkaita on 120 henkilöä kuukausittain, ovat kustannukset n. 30 600 € / kk eli viiden kuukauden aikana kustannukset olisivat noin 153 000 euroa vuodessa.
Toteutuuko yhdenvertaisuus esimerkiksi vähävaraisten eläkeläisten tai muiden toimeentulotuen asiakkaiden osalta HSL:n lippujen myöntämisessä? Heillä on usein myös paljon asiointia, johiin tarvittaisiin matkalippuja. Myönnetäänkö heille myös lippuja asiointia varten?
Kaupungin sisäinen HSL:n lippu sisältyy pääsääntöisesti toimeentulotuen perusosaan eikä siihen erikseen myönnetä tukea muuta kuin silloin kun henkilö on töissä tai koulussa, jolloin kuukausikustannukset huomioidaan. Muillekin toimeentulotuen saajille voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena HSL:n lippu silloin kun heillä on useita säännöllisiä menoja kuukaudessa tai jonakin aikajaksona: tällaisia asioita ovat esim. erilaiset hoitokäynnit tai jonkin asian hoitamiseen liittyvät matkat.
Mikäli paperittomille myönnettäisiin perustoimeentulotuen perusosa /kk, heille ei myönnettäisi HSL:n lippua. Mutta nyt heille myönnetään tukea ruokaan ja lääkkeisin eikä niistä pysty hankkimaan enää HSL:n lippua.
Miten vähävarainen helsinkiläinen voi hake toimeentulotuen osana HSL:n lippuja?
Sitä voi hakea täydentävänä toimeentulotukena.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylellä keskustellaan tänään vihreiden valtuustoaloitteesta: Pitäisikö Helsingin perustaa narkomaaneille oma tila, jossa voi piikittää huumeita? Perussuomalaisten mielestä ei pidä

Demarivaltuutettu haluaa Helsinkiin omat terveysyksiköt eri kieliryhmille – perussuomalaisten sote-lautakunnan jäsen tyrmää
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.















