Immonen varoittaa sote-sudenkuopasta: Kertaalleen yksityistettyjä palveluita ei voi palauttaa julkisen tahon tuotettaviksi ilman suurta taloudellista riskiä

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen Olli Immonen huomauttaa, että mikäli lainsäätäjä haluaisi tulevaisuudessa palauttaa jo kertaalleen yksityistetyt palvelut julkisen tahon tuotettaviksi, valtiolle koituisi huomattava taloudellinen riski. Tarkastusvaliokunnan mukaan markkinoiden avaaminen saattaisi jäädä suurten korvausten pelossa pysyväksi.

Asia kävi ilmi tarkastusvalionnan selvittäessä, miten yritysten investointisuoja on ollut esillä valmisteltaessa hallituksen esityksen mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapausjärjestelmää.

”Jos nyt tehtävään sote-uudistukseen joudutaan tekemään myöhemmin muutoksia, kuten esimerkiksi jo kertaalleen yksityistetyt palvelut palautetaan takaisin julkisen tahon tuotettaviksi, valtio ja maakunnat joutuvat tällöin varautumaan maksamaan korvauksia sekä kotimaisille että ulkomaisille yksityisille yrityksille”

– Valiokunnan tekemien selvitysten mukaan valtio ottaa kantaakseen ison taloudellisen riskin. Jos nyt tehtävään sote-uudistukseen joudutaan tekemään myöhemmin muutoksia, kuten esimerkiksi jo kertaalleen yksityistetyt palvelut palautetaan takaisin julkisen tahon tuotettaviksi, valtio ja maakunnat joutuvat tällöin varautumaan maksamaan korvauksia sekä kotimaisille että ulkomaisille yksityisille yrityksille, Immonen toteaa blogissaan.

– Epätietoisuus korvausten määrästä tai pelko huomattavista korvauksista voi tosiasiallisesti johtaa siihen, että markkinoiden avaaminen jää pysyväksi, tarkastusvaliokunnan lausunnossa todetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan valmisteltaessa esitystä valinnanvapauslaiksi on arvioitu erityisesti suhdetta Euroopan unionin lainsäädäntöön ja sen mukaiseen valtiontukisääntelyyn ja taloudellisen toiminnan käsitteeseen.

– Omalla kohdallani huolta on herättänyt Euroopan unionin ja Kanadan välille neuvoteltu vapaakauppasopimus (CETA-sopimus). Erityisesti sopimukseen sisältyvät investointisuojaa ja riitojenratkaisuelintä koskevat säännökset sekä niihin sisältyvät riskit ovat mietityttäneet kovasti, Immonen sanoo.

Tarkastusvaliokunnan lausunnossa todetaan:

”STM:n mukaan mahdolliset riskit voisivat liittyä tilanteeseen, jossa eduskunta muuttaisi lainsäädäntöä siten, että yksityiset palvelujen tuottajat eivät voisi entiseen tapaa jatkaa toimintaansa. CETA-sopimus kuitenkin mahdollistaa lainsäädännön muutokset ja myös sellaiset, jossa julkinen toimija laajentaa omaa palvelutuotantoaan. Tämä voidaan tehdä siten, että muutoksilla on negatiivinen vaikutus sijoittajan tuotto-odotuksiin. Muutosten on kuitenkin oltava perusteltuja ja kohdeltava samalla tavalla sekä kansallisia että ulkomaalaisia sijoittajia. Kun otetaan huomioon perustuslain säännökset mm. yhdenvertaisuudesta ja omaisuuden suojasta, ei CETA-sopimus tältä osin tuo ministeriön mukaan uusia rajoitteita lainsäätäjän toiminnalle.”

Olli Immosen blogi luettavissa kokonaisuudessaan täältä >