

PS ARKISTO
Isänmaallisuutta kouluopetukseen – ”Kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia kansallisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi Suomen koulutusjärjestelmässsä ja opetuksessa.
– On selvää, että pienen kansan selviytymisen kannalta vahva kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää. Suomessa tarvitaan kansallista yhtenäisyyttä sekä nyt että tulevaisuudessa, Olli Immonen sanoo.
Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä
Immosen mukaan maailmanpoliittisen tilanteen ja Suomen turvallisuusympäristön muutos ovat johtaneet siihen, että kansallisen yhtenäisyyden merkitys osana uhkiin varautumista ja niihin vastaamista korostuu entisestään. Kansallinen yhtenäisyys liittyy oleellisesti muun muassa maanpuolustustahtoon.
– Maanpuolustustahto syntyy tunteesta, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi maaksi. Mikäli ihmiset kokevat osattomuutta ja juurettomuutta Suomeen, on olemassa vaara, että myös maanpuolustustahto heikkenee. Kansan tahto puolustaa omaa maataan ja sen suvereniteettia on erottamattomasti yhteydessä kansan omaa maataan kohtaan tuntemaan kiintymykseen, Immonen toteaa.
– Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä. Isänmaallisuus muodostuu monista tekijöistä, erityisesti terveestä kansallisesta identiteetistä ja siitä, että yksilö tuntee maan traditiot ja tavat itselleen tutuiksi. Ihmisen tunne siitä, että on arvokasta kuulua johonkin kansaan, on tärkeää. Keskeinen osa kansallista yhtenäisyyttä on terve ja elinvoimainen kansallinen identiteetti.
Kansallista identiteettiä pyritty hämärtämään
Immosen mielestä on huolestuttavaa, että suomalaiskansallisen identiteetin merkitystä on vastuuttomasti pyritty hämärtämään muun muassa Suomen koulutusjärjestelmässä moniarvoisuuden ja monikultturismi-ideologian nimissä. Esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei enää pyritä historianopetuksessa kansallisen identiteetin sisäistämiseen, vaalimiseen ja vahvistamiseen.
– Maininta suomalaisen identiteetin merkityksestä opetuksessa puuttuu nykyisin kokonaan opetussuunnitelman yleisen osan tekstistä historian oppiaineen kohdalla. Sen sijaan opetuksen tehtäväksi on määritelty oppilaiden tiedonkäsittelyvalmiuksien vahvistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajia kehotetaan innostamaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta.
– Perusteluna kansallisen identiteetin sisäistämisestä luopumiselle on esitetty erityisesti oppilaiden kulttuuristen taustojen erilaisuus, monikulttuurisuuden vaaliminen ja globalisaatiokehitys. Tällainen toiminta epäilemättä murentaa kansallista yhtenäisyyttä, eikä se siten palvele maamme turvallisuuspoliittisia ja kansallisia etuja, Immonen varoittaa.
Suomalaisuutta on suojeltava
Immosen mukaan opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset historiapolitiikalle kansallisen identiteetin hämärryttämisen osalta on syytä kyseenalaistaa.
– Yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden puute, nuorten kokemat vaikeudet juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä maahanmuuttajien kotoutumisen epäonnistuminen ovat ikäviä esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun kansallisen identiteetin merkityksen korostamisesta luovutaan. Nuorten syrjäytyminen, juurettomuuden tunne ja nuorten kokema yhteisöllisyyden kaipuu ovat surullinen kehityskulku, johon tulee puuttua.
– Historianopetuksen, mutta myös muun opetuksen yhteydessä on jatkossa tärkeää huolehtia siitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät kansallisen identiteetin merkityksen tärkeyden suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Elinvoimainen kansallinen identiteetti vahvistaa kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, kansallista yhtenäisyyttä ja turvallisuutta.
Immonen korostaa, että suomalaisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden säilyttäminen edellyttää vaalimista ja suojelua.
– Suomalaisten on itse puolustettava suomalaisuutta, sillä eivät sitä tule puolestamme ketkään muutkaan tekemään. Suomalaiskansallisen identiteetin, suomalaisen kulttuurin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamisen pitää olla opetussuunnitelman ja mahdollisimman monet oppiaineet läpileikkaava kokonaisuus.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- monikulttuurius maanpuolustustahto Kansallinen identiteetti Isänmaallisuus Suomalaisuus Yhteisöllisyys koulu Opetus Lapset ja nuoret Olli Immonen maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Nuorten koulutustaso kääntynyt jyrkkään laskuun – koulutuspolitiikassa on palattava perusasioihin ennen kuin aletaan hienostella

Koululaisten ongelmat hälyttäviä etenkin nuorten tyttöjen osalta – Koponen: Viimeistään tämän on avattava päättäjien silmät

Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen

Immonen esitti koulujen etnisen eriytymisen estämiseksi maahanmuuton rajoittamista – ministeri Andersson haluaa lisää rahaa positiiviseen erityiskohteluun

Immonen: Koulujen etnistä segregaatiota torjuttava rajoittamalla haitallista maahanmuuttoa

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Koponen päättäisi peruskoulujen lukuvuoden lauantain sijaan jo perjantaina: ”Muutoksella säästettäisiin yksi todellinen koulupäivä johonkin muuhun ajankohtaan”

Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”

PS-Nuoriso: Varusmiesten päiväraha tuplattava – isänmaan annettava arvostusta
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.















