

MATTI MATIKAINEN
Jussi Halla-aho itsenäisyyspäivänä: Tämä on meidän maamme
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan.
Ihmisen luonteen paradoksi on, että hän pyrkii kohti hyviä asioita ja suuria päämääriä, mutta saavutettuaan ne hän tottuu niihin, alkaa pitää niitä itsestäänselvyyksinä eikä välttämättä muista niiden arvoa ja katoavaisuutta. Elämme vapaassa maassa, jossa kaikilla on ruokaa ja katto pään päällä, kaikilla on pääsy korkeatasoisiin terveyspalveluihin, kaikilla kansalaisilla on äänioikeus, kaikki saavat käydä koulua ja opiskella käytännössä maksutta, eikä ihmisten tarvitse pelätä poliisia ja muita viranomaisia. Rikollisetkin saavat uuden mahdollisuuden. Asiamme ovat siis globaalissa ja historiallisessa vertailussa erinomaisen hyvin.
Katso video Tähtitorninmäeltä (teksti jatkuu videoikkunann alla):
Tämä on meidän maamme. Tämä on se paikka maailmassa, jossa voimme elää omalla kielellämme omamme näköistä elämää.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti puheen lipunnostossa Tähtitorninmäellä. pic.twitter.com/r6GWHwNO7M
— Perussuomalaiset (@persut) December 6, 2023
(Jos video ei näy oikein, voit avata sen täältä)
Tätä ei kuitenkaan aina uskoisi, kun seuraa sosiaalista mediaa, lehtien kirjoittelua tai eduskuntakeskustelua. Olemme tottuneet ja turtuneet hyviin asioihin, emmekä muista niiden poikkeuksellisuutta ja arvoa. Kun ei ole suuria ongelmia, pienistä ongelmista ja harmeista tulee helposti elämää suurempia. Kun emme joudu stressaamaan siitä, mistä saamme seuraavan aterian, meillä on energiaa stressata siitä, että joku on meille tärkeistä asioista eri mieltä kuin me.
Myös kansallinen itsenäisyys, oikeus päättää omista asioistamme, on olotila, johon olemme ehtineet tottua reilun sadan vuoden aikana. Tai ainakin niiden vuosikymmenten aikana, kun minkään ulkoisen vaaran ei ole koettu vakavasti uhkaavan itsenäisyyttämme. Monet kansainväliset sopimukset ja jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa toki rajoittavat toimintavapauttamme ja itsenäistä päätösvaltaamme, mutta kuulumme niihin omasta vapaasta tahdostamme, ja tämä on oleellista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa havahdutti meidät siihen, että olemme ehkä menossa kohti pahoja aikoja. Aikoja, jolloin aggressiiviset suurvallat katsovat, että niillä on oikeus päättää, millaisia valintoja niiden pienet naapurit tekevät, ja jopa oikeus kiistää pienten naapureidensa olemassaolo. Omien historiallisten kokemustensa vuoksi suomalaiset tuntevat aitoa solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan, mutta yksi jos toinenkin meistä on varmasti myös pohtinut, mitä tämä kaikki merkitsee meille itsellemme, meidän turvallisuudellemme ja meidän vapaudellemme.
Itsenäisyyspäivä on suomalaisille tärkeä kansallinen perinne ja rituaali. Ne, jotka tekivät uhrauksia itsenäisyyden puolesta, sotiemme veteraanit, nauttivat jakamatonta arvostusta. Silti voi usein havaita, että historiaa pyritään valjastamaan tämän päivän poliittisten agendojen palvelukseen. Pyritään hiukan anakronistisesti todistelemaan, että veteraanit taistelivat juuri meille tärkeiden arvojen puolesta. Kuitenkin yhteiskunnan arvot olivat 80 vuotta sitten monilta osin hyvin erilaiset kuin ne ovat nyt. Vielä erilaisempia ne olivat 100 vuotta sitten, kun Suomi taisteltiin itsenäiseksi. Lisäksi suomalaiset olivat myös 80 ja 100 vuotta sitten keskenään erilaisia, ja heillä oli erilaisia arvomaailmoita.
Mikä siis on se ydinagenda, joka yhdisti suomalaisia tuolloin ja jonka pitäisi yhdistää meitä tänä päivänä? Uskoakseni se, että tämä on meidän maamme. Tämä on se paikka maailmassa, jossa voimme elää omalla kielellämme omamme näköistä elämää, sellaisten lakien ja määräysten puitteissa, jotka heijastavat meidän kansamme kulloisenkin enemmistön arvoja ja näkemyksiä. Paikka, jossa voimme myös riidellä keskenämme omia riitojamme turvallisesti ja ilman ulkoista painostusta. Tämä on se itsenäisyyden ydin, joka säilyy muuttumattomana läpi aikakausien ja suhdanteista riippumatta.
Toivotan kaikille suomalaisille hyvää itsenäisyyspäivää!
JUSSI HALLA-AHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Jussi Halla-ahosta tulisi Suomen paras presidentti – ”Johdonmukainen, kumartelematon ja älyssä aivan omassa sarjassaan”

Keskisarja: Vaalitaistellaan Jussi Halla-aho itsenäisen Suomen viimeiseksi presidentiksi

Halla-aho: Jos perussuomalaisia arvoja kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä, on todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle – ”Sitten kaikki on mahdollista”

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”

Presidenttiehdokas Halla-aho arvioisi uudelleen Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuusjärjestelmää – ”Ilmeinen turvallisuusriski”

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho seisoo lujana Venäjän edessä: ”Moni sellainen uhkakuva, jota olisi pidetty aivan utopistisena, on osoittautunut realistiseksi”

PS-Nuoriso: Ukrainan sodan suomalaisista pidettävä huolta
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














