Juuso painostaa hallitusta: Hoitajamitoituksen nosto saatava ripeästi kuntoon – vanhuksille on tarjottava ihmisarvoista hoivaa

Kansanedustaja Kaisa Juuso sanoo, että hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää hallitukselta lähinnä rohkeutta ja tahtoa muuttaa asioita. – Laki pitäisi nyt vain kylmästi tehdä, eikä sitoa tärkeää uudistusta isompaan kokonaisuuteen, joka edellyttää uutta selvittelyä, Juuso vaatii.

Lapin vaalipiiristä eduskuntaan ensimmäisellä yrittämällä valittu kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntija, filosofian kandidaatti Kaisa Juuso keräsi 5 758 ääntä, joten perussuomalaisten edustus Lapissa säilyi entisellään.

Juuso toteaa, että perussuomalaiset otti Lapissa sen paikan, mikä puolueelle kuuluukin nykyisellä kannatuksen tasolla.

Äänestäjien luottamus palannut

Hän on tyytyväinen omaan äänimääräänsä sekä erityisesti perussuomalaisten kokonaistulokseen.

– Edellinen perussuomalaisten kansanedustaja Lapista loikkasi eduskuntaryhmästä viime vaalikaudella. Eduskuntavaalin tulos kertoo siitä, että äänestäjien luottamus perussuomalaisiin on palautunut. Kahden vuoden takainen puolueen hajaantuminen ei ole vaikuttanut kannatukseen.

Perussuomalaiset profiloituvat muista puolueista erottuvalla, realistisella ja teollisuusmyönteisellä ilmastopolitiikalla sekä tiukalla maahanmuuttopolitiikalla. Perussuomalaisille tärkeää on myös vastuullinen taloudenpito, suomalainen työ ja yrittäminen ja sisäinen solidaarisuus.

– Keskeinen syy vaalimenestyksen taustalla olivat varmasti puheenjohtajamme Jussi Halla-ahon tv-esiintymiset, joissa hän osasi vakuuttavasti tuoda esille perussuomalaisten linjaa. Toki meillä oli myös hyvät ehdokkaat ja teimme valtakunnallisesti hyvän vaalikampanjan, Juuso sanoo.

Asioihin perehdyttävä nopeasti

Juuso on myös Tornion kaupunginvaltuutettu sekä Tornion kaupunginhallituksen jäsen vuodesta 2017 saakka.

Kansanedustajan tehtävä edellytti Juusolta kakkosasunnon hankkimista pääkaupunkiseudulta. Tähän saakka hän on ehtinyt viikonlopuksi kotiin noin pari kertaa kuukaudessa.

Juuso on eduskunnan sivistysvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Hän on myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen. Juuso arvelee, että on päässyt kohtuullisen hyvin sisään eduskuntatyöhön. Päivät kuitenkin venyvät pitkiksi, usein jopa iltakahdeksaan saakka.

– Olen myös huomannut, että käsiteltäviin asioihin liittyvät materiaalit tulevat usein lyhyellä viiveellä, joten kansanedustajan on oltava nopeasti valmis perehtymään aineistoihin.

– Valiokuntatyö ei toki ole vielä kunnolla alkanut, toistaiseksi meillä on ollut vain järjestäytymiskokoukset. Varsinainen työ käynnistyy syksyllä, Juuso sanoo.

Kunnilla ei ole rahaa eikä hoitajia

Hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään. Tuore perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on kuitenkin viime aikoina jarrutellut uudistuksen aikataulua joka Kiurun mukaan edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa.

Juuson mukaan hoitajamitoituksen nosto saatava ripeästi kuntoon, sillä vanhuksille on nopeasti tarjottava ihmisarvoista hoivaa. Juuso on pitänyt vanhustenhuollon perusongelmaa eli liian alhaista hoitajamitoitusta esillä jo useiden vuosien ajan.

– Hallitusta täytyy nyt painostaa, ettei se lipsu tavoitteistaan. Ennen vaaleja hoitajamitoituksen nostosta saatiin lupaus kaikkien puoluejohtajien suulla, mutta nyt onkin ryhdytty epäröimään.

Ministeri Kiuru on asiassa vedonnut myös kunnilta etukäteen pyydettäviin lausuntoihin, joita on hankala saada kesäaikaan. Tosiasiassa mitään kuulemisia ei tarvita, vaan lakiesityksiä voi tehdä myös ilman niitä.

– Kuntien vastaus tiedetään etukäteen: ei ole rahaa ja ei ole hoitajia. Koska rahasta on pulaa, kuntien valtionosuuksia pitää nostaa.

Hallitukselta kehitysapuun 700 miljoonaa

Hoitajamitoituksen korjaamisen arvioidaan maksavan 200—250 miljoonaa euroa. Kuitenkin hallitusohjelmassa uudistukselle on varattu rahaa vain 70 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan hallitus suunnittelee kaatavansa kehitysapuun 700 miljoonaa euroa.

– Hoitajamitoituksen nostoon budjetoitu summa ei tule riittämään, joten rahaa tarvitaan lisää. Rahasta ei olekaan puute vaan ongelma on asioiden tärkeysjärjestyksessä. Jos kehitysapuun varataan käytettäväksi 700 miljoonaa ja vanhustenhuoltoon kymmenen kertaa vähemmän, se osoittaa selkeästi, miten hallitus priorisoi asioita, Juuso sanoo.

Hoitajamitoitus osin ratkaistavissa työnjaolla

Juuso sanoo, että hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää hallitukselta lähinnä rohkeutta ja tahtoa muuttaa asioita.

– Laki pitäisi nyt vain kylmästi tehdä, eikä sitoa tärkeää uudistusta johonkin isompaan kokonaisuuteen, joka edellyttää uutta selvittelyä. Vanhuspalvelulakia ja laatusuosituksia voidaan hyvin tarkastella muilta osin sitten jälkikäteen, kunhan tämä asia on saatu kuntoon. Nähtäväksi jää, mitä hallitus saa aikaan.

Juuso korostaa, että hoitajamitoituksen nostossa ei ole kyse pelkästään hoitajien määrän lisäämisestä vaan myös hoitotyön tekemisen puitteiden ja työehtojen parantamisesta.

– Uudistus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että palkkoja on nostettava, jotta hoitajia saadaan töihin – heitä on kyllä saatavilla. Toiseksi myös hoitajien työtehtäviä on käytävä läpi. Eihän voi olla niin, että koulutetut hoitajat pesevät vessoja, siivoavat tai toimivat suurtalouskokkina samalla, kun hoitotyö kärsii. Nykyään hoitajien aikaa kuluu paljon tällaisten ylimääräisten tehtävien tekemiseen.

Avustaviin tehtäviin tarvitaan siis lisää työvoimaa, jotta hoitajat voivat keskittyä omaan työhönsä. Juuson mukaan osa 0,7 hoitajamitoituksen nostosta olisi ratkaistavissa työnjaolla.

– Siivous- ja keittiötyöhön pitäisi palkata uutta henkilökuntaa. Näissä tehtävissä ei välttämättä tarvitse kielitaitoakaan, joten olisi järkevää antaa vähemmän koulutettujen henkilöiden tehdä nämä tehtävät, jolloin hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.

Hallitusohjelmasta olisi voinut karsia rönsyt

Juuso on jo tutustunut hallitusohjelmaan yleisellä tasolla, mutta tarkoitus on eduskunnan istuntotauon aikana käydä esitys ”suurennuslasin kanssa läpi.”

Juuso ei ole ilahtunut mahtailevista ilmastotavoitteista ja viherveroista, jotka kurittavat erityisesti pienituloisia kansalaisia.

– Suomi on muutenkin melko kallis maa, joten miksi pitäisi vielä nostaa elinkustannuksia, liikkumisen ja asumisen hintaa, Juuso ihmettelee.

Hänen mukaansa hallitusohjelma on valtavan laaja kokonaisuus, josta olisi voinut myös karsia rönsyjä.

– Ohjelmassa on nyt iso paletti toimenpiteitä maan ja taivaan väliltä. Ehkä olisi voinut keskittyä enemmän perusasioihin ja tehdä sitten ne kunnolla. Loput olisi voinut jättää seuraavalle hallitukselle.

Valtio velkaantuu entisestään

Juuson mukaan hallitusohjelmasta toki löytyy myös paljon hyviä asioita, mutta haasteena on se, millä rahalla ne maksetaan.

– Vaarana on se, että valtio velkaantuu entisestään nyt, kun edessä on joka tapauksessa talouden laskusuhdanne. Hallituspuolueiden suunnittelema valtion omaisuuden myyminen on minusta lyhytnäköistä toimintaa. Myymällä saadaan vain kertaluonteisia tuloja. Siinä voi käydä myös niin, että omaisuutta menee myyntiin alihintaan.

Nyt on jo nähty vihreiden ministerien irtiottoja hallitusohjelmasta, vaikka hallitus on vasta aloittanut. Juuso epäilee, miten yhteistyö loppujen lopuksi tulee sujumaan.

– Näyttää siltä, että jopa hallituspuolueiden sisällä on useita erilaisia linjauksia, joten minua epäilyttää, miten yhteistyö pelittää. Nähtäväksi jää, jaksaako hallitus pysyä kasassa samalla kun kukin puolue joutuu luopumaan omista tavoitteistaan, Juuso sanoo.