Juvonen: Lakialoite työntekijän oikeudesta jäädä omaishoitajaksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt eduskunnassa lakialoitteen, jossa esitetään työntekijälle oikeutta jäädä omaishoidon vapaalle työstään läheisensä omaishoidon, saattohoidon tai vakavan sairastumisen ajaksi.

Nykyisen työsopimuslain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi hoitamaan läheistään. Juvosen mielestä pelkkä pyrkimys ei kuitenkaan riitä, vaan oikeus omaishoidonvapaaseen on kirjattava lakiin.

Huonokuntoiset vanhukset kotihoidossa

Lakialoitteesta käytiin lähetekeskustelu eduskunnassa maaliskuussa.

– Tämän hetkinen laki mahdollistaa omaishoidon vapaan, mutta todellisuudessa se jää liian usein toteutumatta. Työntekijä joutuu irtisanoutumaan, sillä hänelle ei myönnetä työstään vapaata omaishoidon ajaksi. Myös äkillinen läheisen sairastuminen ja esimerkiksi saattohoitotilanne tulee huomioida siten, että työntekijällä on oikeus jäädä omaishoidonvapaalle, Juvonen esittää.

– Vanhustenhoidon pitkäaikaisten laitoshoivapaikkojen vähentäminen on johtanut siihen,
että yhä huonokuntoisempia vanhuksia kotiutetaan kotihoitoon. Laitoshoivapaikkojen alasajo on ollut yhteiskunnassamme systemaattista ja se on tapahtunut hallituskaudesta toiseen. Hoivapaikkojen vähentäminen on ollut kohtuutonta.

Laitoshoivapaikkoja vähennetty rajusti

Vuoden 2019 valtiontalouden talousarvion mukaan laitoshoivapaikkoja on vähennetty vuodesta 2014 siten, että kun vuonna 2014 3,9 prosenttia 80 vuotta täyttäneistä vanhuksista oli laitoshoivassa. Tänä vuonna heitä arvioidaan olevan vain 1,5 prosenttia.

– Vanhusten lyhytaikaisen akuutin hoivan tarve on kuitenkin Suomessa suuri, mutta hoivapaikan sijaan vanhus lähetetään kotiin. Tämä on todellista heitteillejättöä ja potilasturvallisuutta heikentävää toimintaa. Se merkitsee myös sitä, että yhä useampi huonokuntoinen ikääntynyt ihminen hoidetaan kotihoidon piirissä tai hän viettää muutoin vanhuuttaan kotona, Juvonen sanoo.

– Kotihoidon tilanne taasen nousee toistuvasti Suomessa esiin huolestuttavana, sillä siihen ei ole kohdennettu riittävästi hoitohenkilöstön resurssia.

Yhä useampi huolehtii läheisestään

Kun vanhukselle ei myönnetä ympärivuorokautista hoivapaikkaa, on yhtälö ikääntyneen kotona pärjäämisen kannalta mahdoton.

– Seurauksena on, että yhä useampi omainen huolehtii läheisestään, mutta työelämässä olevan henkilön osallistuminen läheisensä hoivaan on usein erittäin hankalaa. Kesken työpäivän voi tulla tarvetta lähetä katsomaan läheisen tilannetta tämän kotiin, osallistua perushoidollisiin tehtäviin, viedä läheistä lääkäriin tai kuntoutukseen tai viettää muutoin aikaa yksinäisen läheisen luona. Myös parantumattomasti sairaan ja saattohoidossa olevan läheisen omaisella on usein edessä tilanteita, jossa hän toivoisi voivansa olla läheisensä vierellä, mutta se ei välttämättä ole työn ja työaikojen vuoksi mahdollista, Juvonen sanoo.

– On siis erittäin tärkeää, että näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus jäädä työstään omaishoitajaksi tai olla muutoin poissa perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten.

Tuki riittäväksi ja verovapaaksi

Juvonen painottaa, että omaishoitajien työ on äärettömän merkityksellistä ja tärkeää.

– Työn, perhe-elämän ja omaishoidon yhteensovittamisen tulee voida olla mahdollista. Lakialoitteessa ehdotetulla lakimuutoksella pyrkimyksenä on myös lisätä inhimillisyyttä ja ymmärrystä kansalaisten erilaisiin elämäntilanteisiin.

– Keskusteluun tulee nostaa myös omaishoidontuen riittävyys ja tuen verovapaus.

Vuoden 2019 omaishoidontuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 399,91 euroa kuukaudessa ja enimmäismäärä 799,81 euroa kuukaudessa.

– Omaishoidontuen tulisi turvata myös taloudellinen pärjääminen omaishoidon aikana, mutta nykyisellään tuen määrä on liian pieni, Juvonen muistuttaa.