Petteri Orpo antoi ymmärtää, että Suomen täytyi pohjustaa Nato-hakemusta hyväksymällä miljardien EU-tulonsiirrot – Purra kuittasi takaisin
26.08.2022 |17:06
LEHTIKUVA
Koskela: Satakunnasta Nato-maakunta
15.12.2022 |09:17
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korosti kotimaakuntansa Satakunnan puolustuspoliittista merkitystä eduskunnan käsitellessä keskiviikkona puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2023 budjettia.
– Väistämättä näyttää siltä, että lähiaikoina Naton ovet aukeavat, vaikka Unkari ja Turkki sisäpoliittisista syistä vielä hankaavatkin vastaan. On meille hyväksi, että kansa näyttää olevan laaja-alaisesti Nato-jäsenyyden takana. Tuleva Nato-jäsenyys pakottaa meidät tarkastelemaan uudelleen maantieteellisen sijaintimme merkitystä ja koko Suomen moninaisia turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia, Jari Koskela toteaa.
Nato-jäsenyys vaatii investointeja
Satakunnan puolustuspoliittista roolia korostaa Suomen maavoimien suurimman yksittäisen joukko-osaston Porin prikaatin sijainti. Porin prikaatilla on varuskunnat niin maakunnan pohjois- kuin eteläosassakin, Säkylässä ja Niinisalossa. Niinisalon varuskunnan Pohjankankaan harjoittelualueet ovat koko Euroopan mittavimpia ja siellä on jo nyt järjestetty lukuisia kansainvälisiä sotilasharjoituksia. Tänä vuonna järjestetyissä harjoituksissa on ollut mukana lukuisia Nato-maita.
– Nato-jäsenyys vaatii Suomelta investointeja. Näkisin tarpeellisena, että rautatieyhteys Porin syväsatamasta Niinisaloon kunnostettaisiin. Ratakäytävähän siinä on jo valmiina. Tämä mahdollistaisi raskaan puolustuskaluston kuljettamisen raiteita pitkin satamasta varuskunta-alueelle. Uskon, että Porin kaupungilla on halukkuus tehdä satamalle pienet vaadittavat korjaukset. Pidemmällä tähtäimellä toivon tietysti, koko Suomen kehäradan avaamista, jotta Itä-Suomen tavaraliikenteelle aukeaisi suora reitti Länsi-Suomen eri satamiin, Koskela sanoo.
Auttaa koko Suomea
Koskelan mielestä Satakuntaan on mahdollista muodostua Naton myötä merkittävä puolustuspoliittinen keskittymä, jossa toiminta pyörii varuskunta-alueiden sekä Porin ja Rauman satamien ympärillä. Tämä hyödyttäisi varmasti myös koko maakunnan yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Koskela nostaa satamien lisäksi esiin myös Porin lentokentän ja esimerkiksi Niinisalon varalaskupaikan, joiden arvo voi nousta Nato-jäsenyyden myötä.
– Yksi kehittämiskohde olisi myös Porin pelastusharjoitusalueen toiminnan laajentaminen nykyisestä. Pori sijaitsee sopivasti Säkylän ja Niinisalon varuskunta-alueiden välissä. Olisi kansainvälisten harjoitusjoukkojenkin kannalta hyvä, että enemmän koulutusta voitaisiin tarjota tässä lähellä eikä uutta erillistä harjoituskeskusta tarvitsisi perustaa, Koskela pohtii.
Koskela uskoo, että Satakunnan puolustuspoliittisen aseman vahvistaminen auttaa koko Suomea. Satakunnalla on mahdollisuus lanseerata itsensä koko Suomen Nato-maakuntana.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puisto: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys syventää yhteistyötä myös Baltian maiden kanssa
17.05.2022 |16:36
Naton Madridin kokous oli viesti entistä vaarallisemmasta maailmasta
30.06.2022 |13:22
Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”
30.06.2022 |13:34
Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa kotimaisen puolustustarviketuotannon merkitystä
08.07.2022 |15:21
Immonen ja Antikainen: Turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt – raja-aidan rakentaminen itärajalle on aloitettava viipymättä
04.10.2022 |17:41
Vaasan vaalipiirin kansanedustajat kysyvät Kauhavan lentotoimintaharjoituksista – kentän ylläpitäminen sekä kansallisen että Nato-liittolaisten puolustuksen kannalta tarpeellista
28.09.2023 |10:34
Viikon suosituimmat
1.
Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
06.03.2026 |17:15
2.
Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
03.03.2026 |10:38
3.
Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
07.03.2026 |13:25
4.
Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
09.03.2026 |13:07
5.
Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
04.03.2026 |13:01
6.
Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
09.03.2026 |13:42
7.
Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa
03.03.2026 |14:00
8.
Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
09.03.2026 |14:01
9.
Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
05.03.2026 |18:00
10.
Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
06.03.2026 |14:50
