
LEHTIKUVA
Koskela varoittaa EU:n olevan jälleen kerran suomalaisten kukkarolla: ”EU:ssa on menossa huolestuttava ja vaarallinen liittovaltiokehitys”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa Euroopan unionissa tapahtuvasta Suomelle epäsuotuisasta kehityksestä. Ilmastotoimia koskeva sosiaalirahasto sekä tieliikenteen ja rakennusten fossiilisten polttoaineiden päästökauppa ovat jälleen iso harppaus kohti keskitettyä ja yhteisvelkaista liittovaltiota, jossa suomalaisilla on vain maksajan rooli.
Suunnitteilla olevan sosiaalisen ilmastorahaston koko on 72 miljardia, ja se on 25 % komission ehdottamasta uudesta päästökaupasta. Suomen maksut ovat ainakin 840 miljoonaa euroa tuloja suuremmat.
– Tämän lisäksi rahasto edellyttää vähintään 50 prosentin kansallista osarahoitusta, eli rahaston koko olisi lopulta 144 miljardia ja Suomen teoreettinen tappio jopa 1,68 miljardia, Jari Koskela sanoo.
EU ottaa roolia jäsenmaidensa sosiaalipolitiikassa
Rahaston kautta aiotaan jakaa rahaa niin sanotuille energiaköyhille, joita löytyy runsaasti Suomea keskimäärin rikkaammistakin EU-maista näiden heikon sosiaaliturvajärjestelmän vuoksi. Suomessa sosiaaliturva ehkäisee energiaköyhyyttä jo nyt kohtuullisen hyvin.
– EU:n sosiaalirahasto tarkoittaa, että EU käytännössä ottaa roolia jäsenvaltioidensa sosiaalipolitiikassa. Sosiaalipolitiikka on perinteisesti ollut kansallisen päätäntävallan alla, ja näin sen pitää ehdottomasti olla myös jatkossa, Koskela toteaa.
Päästökauppajärjestelmä ilmastorahastoakin ongelmallisempi
Ilmastorahastoa vielä suurempi ongelma on EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, jossa päästökauppaa käydään ensimmäistä kertaa suoraan kansalaisten kukkaroilla. Uuden päästökaupan koko on noin 300 miljardia, ja vain 25 prosenttia siitä on tällä hetkellä korvamerkitty.
– Uusi päästökauppa tulee näkymään bensapumpulla ja lämmityskustannuksissa. Ensimmäistä kertaa komissio päättää, mihin päästökaupan tuottoja käytetään, ja erityisen olennaista on se, että kukaan ei vielä tiedä, mihin tämä ilmastorahaston ulkopuolinen 75 prosentin osuus menee, Koskela huomauttaa.
Suomalaiset pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä
Koskelan mielestä ei ole kestävää, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat jatkuvasti olemaan pelinappuloita EU:n suurvaltapyrkimyksissä. Oman maan asiat ja epäkohdat unohtuvat, kun Suomi velkaantuu solidaarisuuden nimissä.
– Me olemme nyt menossa järjestelyyn, jossa EU:n toimivaltaa laajennetaan salakavalasti sosiaalipolitiikan alueelle ilmastorahaston kautta. Samalla täysin uudella päästökaupalla kuritetaan kansalaisia kohtuuttomasti. EU:ssa on menossa huolestuttava ja vaarallinen liittovaltiokehitys, johon Suomea lisääntyvästi hivutetaan, Koskela tuskailee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalinen ilmastorahasto EU-liittovaltio ilmastotoimet energiaköyhyys liittovaltiokehitys Euroopan unioni sosiaalipolitiikka Jari Koskela Päästökauppa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”

Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – ”Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”

Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – ”Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

Huhtasaari: ”Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”

Kankaanniemi EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta: Tuet muihin maihin, tuplalasku Suomelle

Yliopiston lehtori Casper Wits: EU:n tekopyhyys mahdollistaa Kiinan vaikutusvallan kasvun Eurooppaa myöden
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Wolt-kuskina työskennellyt Intiasta vuonna 2021 opiskelemaan tullut mies tuomittiin lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Yle paljastaa: Vanhukset eivät tienneet, saivatko lääkkeensä – SDP viittaa kintaalla kielitaidottomien hoitajien aiheuttamille ongelmille
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Ei ole todellista – Ison-Britannian keskuspankki wokettaa Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin pois brittien seteleistä
Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














