Maahanmuuton ongelmat näkyvät jo koko maassa – nuorisojengit terrorisoivat Ruotsin pikkupaikkakuntia

Koko Ruotsi alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan ongelmalähiötä. Näin arvelee poliisikomisario Expressenin laajassa artikkelissa. Suuren pakolaisaallon myötä pikkukuntiinkin saapui tuhansia turvapaikanhakijoita ja osalle heistä rikollisuus on ainut keino päteä.

Komisario Peter Torstensson toimii poliisin yleisjohtajana Bengtsforsin, Åmålin ja Dals-Edin maalaispaikkakuntien alueella Länsi-Ruotsissa. Uransa alkupuolella 20 vuotta sitten hän työskenteli paikallispoliisina Rinkebyn ja Tenstan ongelmalähiöissä Tukholman laitamilla.

– Näin aikoinaan nuorison jakaantuvan etnisiin ryhmiin ja muodostavan jengejä. Aluksi he tekivät pikkurikoksia yksilöinä, mutta pian ottivat ryhmänä itselleen sen minkä halusivat. Vahingontekoja, mopovarkauksia ja käsilaukkujen ryöstöjä, komisario muistelee.

”Nuoret eivät ole löytäneet paikkaansa”

– Sama tapahtuu nyt Bengtsforsissa. Täällä on 10–15 erittäin aktiivisen nuoren porukka, joka herättää huolta ja johon yhteiskunta on haluton vastaamaan. He ovat 13–17-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulussa tai yhteiskunnassa.

Torstenssonin mukaan kaupat ja kahvilat ovat vaikeuksissa uhkaavasti käyttäytyvän nuorison kanssa. Nämä häiritsevät muita ja syyllistyvät myös varkauksiin. Paikallinen kirjasto on jouduttu sulkemaan järjestyshäiriöiden takia.

Taustana vuoden 2015 tapahtumat

Keväällä Torstensson herätteli Expressenin mielipidesivuilla kansaa kirjoituksellaan, jossa hän kuvasi huoltaan Ruotsin maaseudusta, jonka hän ennakoi pian olevan yhtä suurta ongelmalähiötä.

Tilanne eskaloitui komisarion mukaan vuosina 2015–2016, jolloin yhteen maalaiskuntaan saattoi asettautua tuhatkuntakin turvapaikanhakijaa.

– Sosiaalipalvelut, koulutoimi ja vapaa-ajan palvelut toimivat kestokykynsä ylärajoilla, työttömyysluvut ovat korkealla ja tukiriippuvuus suurta. Tilanne on enemmän tai vähemmän sama koko maassa.

Varkauksia ja huorittelua

Expressen haastattelee artikkelissaan Bengtsforsin paikallisen kaupan johtajaa, joka kertoo ongelmanuorison marssivan kauppaan ja sieltä ostoksineen ulos pysähtymättä kassoilla. Kylmäverinen mafiatyyli herättää pelkoa ja huolta kaupan asiakkaissa sekä henkilökunnassa.

– Aina on huolen hetki, kun nämä tulevat. Heillä ei ole pienintäkään kunnioitusta henkilökuntaa kohtaan. He ovat ylimielisiä, eikä henkilökunta tiedä miten heidän kanssaan tulisi toimia.

Bengtsforsin torin laidalla sijaitseva kahvila on sekin joutunut nuorisojengin uhkailujen ja väkivallan kohteeksi. Tuolit ovat lentäneet alas kostona kahvilan kattoterassilta, eikä omistajapariskunta ole välttynyt tappouhkauksiltakaan. Viimeksi pari viikkoa sitten.

– He naureskelivat ja käyttäytyivät todella törkeästi ja uhkasivat; ”voimme tappaa teidät tässä ja nyt” ja yksi vielä huusi perään ”saatanan huora”.

Konstit loppuu keinot jää

Komisario Torstensson on edelleen sitä mieltä, että kaikkea ei ole vielä menetetty ja keinoja kielteisen kehityksen estämiseksi on olemassa.

– Nykyinen systeemi ei ole kovin tehokas tämänkaltaisen ongelman ratkaisemiseksi. Yhteiskunta yrittää pitää 21-vuotiaat ja sitä nuoremmat rikoksentekijät poissa vankiloista, mikä on pohjimmiltaan sympaattista. Mutta ei kovin tehokasta.

– Heillä on vaikeuksia pärjätä koulussa. Hekin haluaisivat olla parhaita jossakin ja tuloksena on olla paras huonommuudessa. Tämä ei ole rakettitiedettä. He ovat voimansa tunnossa ja ikään kuin kaiken yläpuolella; kaikki pelkäävät heitä. Jos näin jatketaan, mennään yhä vaikeampaa kohti.

Taistelua rasismia vastaan

Torstenssonin mukaan nuorisojengien johtajat, nämä kielteiset esikuvat eli ”kuninkaat” ja ”kruununprinssit” pitää saada pois kaduilta ja ohjata säilöön.

Asiansa rempalleen jättävät nuoret kun lisäävät ennakkoluuloja kaikkia muita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kohtaan.

– Ei ole tehokkaampaa keinoa taistella rasismia vastaan, kuin ottaa yhteiskunnan hoiviin nämä henkilöt.