Maahanmuuttajataustainen rikollisuus on tabu, joka ei katoa silmät sulkemalla

Kun ihmiset saapuvat täysin erilaisista olosuhteista ja asettautuvat uuteen maahan, syntyy väistämättä ongelmia. Osa niistä voi olla kuolemanvakavia. Ongelmat eivät kuitenkaan katoa silmät sulkemalla.

Perjantaina 17-vuotias nuorukainen sai poliisi Andreas Danmanin murhasta 8 vuoden vankilatuomion. Moottoripyöräpoliisi Danman oli kesäkuun lopulla partioimassa Göteborgin ongelmalähiö Biskopsgårdenissa, kun häntä ammuttiin konepistoolilla kaulaan. GT Expressenin mukaan syylliseksi todettu nuorukainen on aiemmin tuomittu murhayrityksestä.

17-vuotiaan alkuperäinen tarkoitus oli syyttäjän mukaan ampua yhdestä kolmeen kilpailevan jengin jäsentä, jotka tekohetkellä olivat murhapaikalla. Syytetty kielsi teon ja sanoi olleensa tekohetkellä ”Frölundassa chillailemassa”.

Syyttäjän mukaan tuomio olisi ollut elinkautinen, jos epäilty olisi ollut täysi-ikäinen. Jotakin Ruotsin koventuneesta linjasta kertoo kuitenkin se, että 17-vuotias olisi voitu tuomita nuorena henkilönä myös nuorisorangaistukseen (ungdomsvård).

Äiti yritti saada rikoskierrettä loppumaan

Murhatuomion saaneen 17-vuotiaan äiti kertoo SVT:n haastattelussa omasta yksinäisyydestään yrittäessään kaikin voimin saada poikansa rikoskierrettä loppumaan.

– Olen yrittänyt seurata häntä kaikkialle, kun hän alkoi liikkua vanhempien poikien porukoissa. Olen ollut yhteydessä niin kouluun, poliisiin kuin sosiaaliviranomaisiinkin. Apua ei vain ole tullut. Olen tuntenut itseni erittäin yksinäiseksi.

– Luullakseni hän olisi saanut paremmin tukea, jos olisi syntynyt Ruotsissa.

Göteborgin sosiaaliviranomaiset eivät kommentoi yksittäistapausta.

“Ei lieventäviä asianhaaroja, pikemminkin raskauttavia”

Torstaina tuomittiin murhasta elinkautiseen Abdirisaq Mohamed Darod, 22. Hän ampui 44-vuotiaan monilapsisen perheen isän keskellä kirkasta päivää Hjällbon ongelmalähiössä Göteborgissa.

Poliisi sai Darodin lähes välittömästi kiinni, sillä tämä pahoinpideltiin henkihieveriin murhapaikan läheisyydessä. Toinen mahdollinen ampuja pääsi pakenemaan.

– Kyseessä on laaja rikoskokonaisuus, josta tuomio tuli. Murha, kahdeksan murhan yritystä ja törkeä ampuma-aserikos. Jo murhasta lähtökohtaisesti pitää antaa 16 vuoden tuomio, eikä tässä ollut lieventäviä asianhaaroja, pikemminkin raskauttavia, perusteli oikeuden puheenjohtaja Håkan Lundquist.

Darod itse selitti ampuneensa vain varoituslaukauksia ilmaan. Darod kuuluu poliisin käsityksen mukaan Hjällbonätverket-rikollisjengiin, jolla taas on läheiset suhteet Ali Khan -klaaniin.

Koululaisten rahat remuttiin seksiklubilla

Entinen Römosseskolanin rehtori ja valtiopäiväedustaja Abdirizak Waberi on saanut syytteet kavalluksesta ja törkeistä kirjanpitorikoksista, koska hän on syyttäjän mukaan ohjannut koululaisille tarkoitettuja Göteborgin koulutoimen avustuksia omaan käyttöönsä 13 miljoonaa kruunua.

Veronmaksajien rahaa on syyttäjän mukaan palanut niin Thaimaan seksiklubeilla kuin Nairobin viiden tähden luksushotellissakin. Rahaa on ohjattu myös Waberin johtamalle islamistipuolueelle Somaliaan.

Waber on reissannut yhteisillä rahoilla Somalian, Thaimaan ja Kenian lisäksi muun muassa Malesiassa, Saudi-Arabiassa ja Britanniassa. Waberin mukaan matkat ovat olleet tarpeellisia yhteistyösuhteiden solmimiseksi yleishyödylliselle organisaatiolle, jonka tämä itse on perustanut Somaliaan.

Vaikenemisen aika on ohi – vai onko

Perussuomalaisten poliisitaustainen kansanedustaja Tom Packalén on vuosikaudet tuonut esiin täkäläisten katujen ja lähiöiden vaiettua todellisuuta. Ongelmat eivät ole Suomessakaan kadonneet silmät sulkemalla. Näin Packalén totesi niin saunotun ”Pasilan ryöstön” yhteydessä jo maaliskuussa vuonna 2015:

”Packalénin mukaan joidenkin yksittäisten poliisimiesten puheet siitä, ettei Suomessa muka ole katujengejä, ovat täysin paikkansapitämättömiä.

– Tulevaisuudessa pitää kehittää järkeviä kotouttamismalleja, eikä maahanmuuttajia ehdoin tahdoin edes pitäisi ottaa maista, joista tulijat tilastojen perusteella kotoutuvat heikosti. On väärin niin maahanmuuttajia kuin suomalaisiakin kohtaan ottaa maahanmuuttajia, jotka eivät suomalaiseen yhteiskuntaan sopeudu, kun sellaisiakin tulijoita olisi, jotka tänne sopeutuvat. Myös sijoittamiskysymystä kannattaisi miettiä. Sijoitetaanko kaikki tänne Helsinkiin vai pitäisikö ehkä hajasijoittaa laajemmin ympäri Suomea? Packalén pohtii.”