

Turun iskun päätekijä, marokkolainen Abderrahman Mechkah saapui Suomeen viime vuonna. Sitä ennen hän oli oleskellut mm. Saksassa, missä häntä syytettiin pahoinpitelystä. / LEHTIKUVA
Marokkolaisten oleskeluluvat nousussa – tänä vuonna jo 195 myönteistä päätöstä
Marokkolaisille myönnetään vuosittain satoja oleskelulupia, mutta varsinainen turvapaikka heltiää harvemmin, koska Marokko on luokiteltu turvalliseksi ja yhteiskunnallisesti vakaaksi valtioksi.
Suomesta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden määrä ei numeroiden valossa juurikaan ole vähenemään päin. Vuonna 2016 turvapaikkahakemuksia, eli hakemuksia kansainvälisen suojelun perusteella, jätettiin 5 657 kappaletta.
Kuluvan vuoden 2017 tammikuun alusta kesäkuun loppuun jatkuneella puolen vuoden tarkastelujaksolla turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 797 kappaletta, eli suhteellisesti vain hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Turvapaikkoja eniten irakilaisille
Tänä vuonna myönteinen turvapaikkapäätös on tehty 1 564 hakemuksen kohdalla ja toissijaisen suojelun kohdalla 432 hakemuksessa.
Määrällisesti eniten turvapaikkoja on tänä vuonna tammi-kesäkuussa myönnetty irakilaisille, yhteensä 874 kappaletta. Samoin irakilaiset olivat tilastokärjessä koko viime vuoden osalta, jolloin heille myönnettiin 2 977 turvapaikkaa.
Tänä vuonna myönnetty 31 097 oleskelulupaa
Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan EU-direktiivien ja Suomen lain mukaan pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa.
He, jotka saavat myönteisen päätöksen, saavat myös oleskeluluvan. Kuitenkin henkilö voi päästä Suomeen myös pelkän myönnetyn oleskeluluvan perusteella.
Tänä vuonna oleskelulupia on myönnetty 31 097 kappaletta. Suhteellisesti määrä on vain hieman vähäisempi kuin viime vuonna, jolloin oleskelulupia myönnettiin kaikkiaan 62 972 kappaletta. Eniten oleskelulupia on myönnetty venäläisille.
Oleskeluluvan voi saada usealla erilaisella perusteella, esimerkiksi sen vuoksi, että hakija on avioliitossa Suomen kansalaisen kanssa, joka asuu Suomessa. Oleskeluluvan voi saada myös työpaikan tai opiskelupaikan perusteella. Nämä kolme ovat myös yleisimmät perusteet, joilla oleskelulupa heltiää.
Marokkolaisille 360 oleskelulupaa
Viime viikon perjantain Turun puukkoiskuihin liittyen poliisi esittää vangittavaksi viittä Marokon kansalaista. Päätekijää Abderrahman Mechkahia epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.
Päätekijä on tullut Suomeen turvapaikanhakijana viime vuonna ja saanut sittemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Marokkolaisille ei ole 2016 myönnetty ainuttakaan turvapaikkaa. Sen sijaan heille myönnettiin 360 oleskelulupaa. Tämän vuoden 2017 tammi-kesäkuun välisenä aikana marokkolaiselle on myönnetty oleskelulupa 195 kertaa, joten määrä on suhteellisesti hieman nousussa.
Kansainvälistä suojelua eli turvapaikkaa hakeneista 22 oli tämän vuoden tarkastelujaksolla marokkolaisia. Heistä vain kolme henkilöä sai myönteisen päätöksen.
Turvapaikka myönnetty 32 kertaa
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että vuoden 2015 alusta vuoden 2017 heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 247 Marokon kansalaista on hakenut turvapaikkaa Suomesta.
Tällä aikavälillä turvapaikka on myönnetty vain 32 kertaa.
– Tänä vuonna turvapaikkojen myöntäminen on vähentynyt ylipäätään, kun turvapaikkaratkaisuihin alkaa jo vaikuttaa uusi oikeuskäytäntö, korkein hallinto-oikeus (KHO) on ottanut tiettyjä kantoja, joita nyt sovelletaan päätöksissä, Repo sanoo.
Suurimpana turvallisuusuhkana liikenne
Ulkoministeriön luokittelun mukaan Marokko on yhteiskunnallisesti vakaa ja myös ulkomaalaiselle vierailijalle suhteellisen turvallinen maa. Suurin turvallisuusuhka on liikenne. Tähän nähden on selvää, että varsinaisia turvapaikkoja marokkolaiset eivät yleensä saa.
Turvapaikka voidaan kuitenkin myöntää, jos hakija ei saa suojelua omasta maastaan ja häntä vainotaan alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Tällainen tilanne voi periaatteessa olla myös suhteellisen vakaassa valtiossa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: KHO:n ei pidä lähteä politikointiin – ”Miksi yhtäkkiä kiinnostutaan vain turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien pätevyydestä?”
Viikon suosituimmat

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Päivän Pointti: Yle ja Helsingin Sanomat pyrkivät peittelemään Bondi Beachin terrori-iskun tekijöiden yhteyksiä ääri-islamismiin

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää












